Rakkaus on aina rakkautta?

Rakkaus on aina rakkautta?

13.5.2018

Olen kuullut tuota lausahdusta viimevuosina silloin tällöin kun halutaan kuulijalta hyväksyntää homoseksuaalisuuden harjoittamiseen. Vaikeahan se on väittää vastaan kun joku kysyy että mikseivät Jumalan mielestä sitten homot/lesbot saa rakastaa toisiaan, miksi vain heterot?

Tämän kysymyksen taustalla on ajatus siitä että ihmisen tuntemukset ja halut määrittävät sen mikä on kullekin oikein tai väärin. Jos ihminen kokee tuntevansa rakkautta toista ihmistä kohtaan, se ei tämän kysyjän mielestä voi olla väärin. Kukapa voisi tuomita rakkauden vääräksi?

Rakkaus näyttäisi näin olevan kaiken tuomitsemisen, arvostelemisen ja arvioimisen ulottumattomissa. (Me ihmisethän emme saisi tuomita hengellisessä mielessä toisiamme laisinkaan vaan se on Jumalan tehtävä).

Keskustelun vuoksi, oletetaan absoluuttiseksi kiistämättömäksi arvoksi ja oikeudeksi ihmisen tuntema rakkaus. Kutsutaan tätä rakkauden periaatteeksi.

Rakkauden periaatteen olemassaolon oikeutuksen testaamiseksi voidaan valita muutama yksinkertainen tapaus.

Testi 1.

Aikuinen mies ja nainen tapaavat ravintolassa. Nautittuaan alkoholia heidän estonsa höltyvät ja luontaiset seksuaaliset himonsa johtavat heidät saman peiton alle harrastamaan seksiä.

He tuntevat yön tunteina hekumaa ja osoittivat hellyyttä molemmin puolin. He saattavat jopa kuiskata toisilleen että rakastavat toisiaan. Kuitenkin aamun tultua (ja pään selvittyä) kumpikaan heistä ei halua aloittaa yhteistä elämää eikä edes tavata toisiaan uudelleen kuin korkeintaan seksin merkeissä. Puhekielessä sanotaan että he ”rakastelivat”. Vaihtoehtoisesti kumpikin ovat tahoillaan naimisissa.

Testi 2.

Aikuinen nainen ihastuu giljotiiniin. Hän antaa sille nimen ja katsoo sitä hellästi. Nainen tuntee voimakkaita (jopa seksuaalisväritteisiä) tuntemuksia aina kun astuu samaan huoneeseen giljotiinin kanssa. Nainen kutsuu tuntemuksiaan rakkaudeksi. (tästä oli vastikään artikkeli yle:llä)

Testi 3.

Aikuinen mies ihastuu hevoseen. Hän sanoo menevänsä tämän kanssa naimisiin. Hän kutsuu hevosta rouvakseen ja viettää jonkinlaista hääjuhlaa jossa hevosen pään päälle laitetaan valkea huntu. Mies sanoo rakastavansa hevosta.

Testi 4.

Aikuinen nainen on nuoren kasvatuskodissa olevan teini-ikäisen tytön luottoaikuinen ja saa työstään yhteiskunnalta palkkaa. Naisesta tulee tytölle se kaikkein tärkein ja luotetuin aikuinen jolle kerrotaan salaisuudetkin. Nainen juo itsensä juovuksiin, juottaa tytön juovuksiin ja pakottaa tämän seksuaalisiin tekoihin itsensä kanssa. Nainen sanoo että oli syvästi rakastunut tyttöön.

Testi 5.

Miehet ovat homojuhlissa ja käyttävät kristallihuumetta jotta sosiaaliset estot häviäisivät ja he voisivat harjoittaa vapaasti seksiä toistensa kanssa, tuntematta omantunnon syytöksiä tai rajoittuneisuutta. He saattavat sanoa että heidän kanssakäymisessään on kyse homojen välisestä rakkaudesta.

Näitä testitapauksiahan voisi luetella enemmänkin ja kieroutuneempia en viitsi edes ottaa esille, eiköhän kaikille tule asian ydin selville muutoinkin. Kaikista mainituista testikeisseistä olen lukenut viimevuosien aikana lehdistä tai katsellut niistä kerrottavan televisiossa. Ja tuo testitapaus 1 nyt tietysti on arkirealismia jota ei suurin osa väestöstä pidä lainkaan pahana (ainakaan jos osapuolet eivät ole naimisissa tahoillaan). Useimmat tapauksista ovat artikkeleista jotka on julkaistu valtamediassa viimeisen vuoden-parin sisällä.

Huomaamme että yhdessäkään tapauksessa ei ole kyse sellaisesta rakkaudesta jota äiti (tai isä) tuntee lastaan kohtaan mieleltään terveessä perheessä. Huomaamme että yhdessäkään testitapauksessa ei ole myöskään kyse sellaisesta rakkaudesta jota lapsi tuntee vanhempaansa kohtaan mieleltään terveessä perheessä. Yhdessäkään testitapauksessa ei ole kyse sellaisesta rakkaudesta jota sisarukset tuntevat toisiaan kohtaan mieleltään terveessä perheessä.

Kreikan kielessä on kolme erillistä sanaa joiden merkitykset sisältyvät suomen kielen sanaan rakkaus: Eros, Philia ja Agape.

Eros: Eroottinen tai romanttinen side/suhde.

Philia: Ystävysten välinen side/suhde.

Vaikkakin sekä eroksen että philian kohteina ovat toiset ihmiset, niiden molempien motiivina voi olla (jopa pelkästään) henkilön omien tarpeiden tyydytys ja itsensä varjeleminen/suojeleminen. Molemmat ”rakkauden” muodot tuottavat harjoittajalleen tyydystä. Molemmissa voi olla elementtinä antaminen mutta antamisen motiivina on saada vastineeksi jotakin takaisin itselleen.

Sekä eros että philia perustuvat ihmisen tunteisiin.

Agape: Pyyteetön side/suhde.

Agape tarkoittaa täydellisesti itsenäsi uhraamista toisen hyväksi. Se on toimintaa jota ei motivoi oma etu, omat mielihalut tai itsesuojelu. Agapen motiivina on toisen/toisten etu ja hyvinvointi. Uudessa testamentissa agape sanalla kuvataan Jumalan rakkautta ihmistä kohtaan, aviopuolisoiden rakkautta toisiaan kohtaan ja uskovan rakkautta vihollisiaan kohtaan. Agape rakkaus on toimintaa. Se tarkoittaa että toimimme toisia kohtaan edellä mainituin motiivein. Se tarkoittaa että käytämme mieltämme ja resurssejamme toisten hyväksi, ilman että saamme siitä hyötyä vastineeksi. Agape ei perustu meidän tunteisiimme.

Testitapauksissamme kaikki ihmisten kokemat tuntemukset voidaan määritellä kategoriaan eros (tai jotkut ehkä myös kategoriaan philia). Millään testitapauksella ei ole mitään tekemistä agapen kanssa. Kaikissa testitapauksissa toiminta perustui omien halujen/tarpeiden tyydyttämiseen.

Ihminen voi myös tuntea pakkomiellettä tai toisenlaista halua/himoa/vetoa ihmisiin/asioihin jotka eivät varsinaisesti ole noiden kategorioiden määritelmien mukaisia siteitä/rakkautta.

Testin lopputulema on siis että kaikki ihmisen rakkaudeksi kokema, väittämä tai luulema ei olekaan yhtä ja samaa yhdenvertaista rakkautta: Rakkauden nimellä kulkee monenlaisia haluja/tuntemuksia/tekemisiä.

Mutta eikö pääasia ole että on edes jonkinlaista rakkautta? Rakkauden vastakohtanahan saatetaan pitää vihaa, ja sitähän me kukaan emme halua osaksemme ja suurin osa meistä ei myöskään itse halua tuntea vihaa, tietäen sen mieltä syövyttävän vaikutuksen ja voiman.

Testitapaus nro 4 on yksi esimerkki (monista) joka osoittaa että kaikki ihmisen rakkautena kokema ei ole useimpien muiden mielestä moraalisesti oikein. Ei vaikka ihminen kokisi sen itse miten oikeana ja hyvänä tahansa. Me ihmisethän olemme mestareita valehtelemaan itsellemme ja punomaan valheiden verkon jolla saamme käärittyä moraalisesti kyseenalaiset tekomme tai halumme viattomuuden/hyvyyden viittaan. Yleisenä huomiona sanottakoon että uskovat osaavat myös sortua tekopyhyyteen ja meidänkin on terveellistä katsoa välillä peiliin ja muistaa että myös uskovaiset kykenevät tällaiseen toimintaan.

Moraalista oikeutusta tuolle testitapaus 4:n toiminnalle ei tule vaikka samankaltaisesti kokevia ihmisiä olisi useita. Raiskaajan tai pedofiilin tuntema ”rakkaus” uhriaan kohtaan ei ole moraalisesti oikein vaikka hän itse kokisi sen miten vahvasti tahansa ja miten oikeutettuna tahansa. Useimpien meidän mielestä tällaisilla teoilla ei koskaan tule olemaan moraalista oikeutusta vaikka suurin osa asiaa arvioivasta ihmisjoukosta puolustaisikin sitä.

Ajatellaan vaikkapa tilannetta jossa on 100 ihmisen joukko. Näistä 1 on pedofiili ja 1 raiskaaja. Yleinen mielipide (98) on sitä mieltä että näiden kahden halut eivät ole moraalisesti hyväksyttäviä.

Entä jos 100 ihmisen joukkoon valitaan 96 pedofiilia, 2 raiskaajaa ja 2 perinteisen käsityksen omaavaa ihmistä. Nyt enemmistön mielestä heidän tuntemuksensa ovat oikeutettuja ja heidän tulee saada harjoittaa ”rakkauttaan”. Nämä 96 pedofiilia saattavat olla sitä mieltä että raiskaaminen on edelleen tuomittavaa. Eli heidän mielestään heidän toimintansa on moraalisesti sallitun puitteissa kunhan vaan kaikki osapuolet ovat toiminnassa mukana omasta halustaan ja omasta vapaasta tahdostaan. Heitä ei haittaa vaikka toinen osapuoli olisi 10 vuotias.

Näiden yksinkertaisien ajatuskokeiden perusteella voidaan todeta:

Ihmisen oma tuntemus ei voi olla universaalin totuuden määritelmä. Eihän painovoimakaan muutu epätodeksi vaikka meistä tuntuisi siltä ettei se ole totta. Ihmisen oma tuntemus on tietysti osa totuuden kokonaisuutta muttei se voi muuttaa oikeata vääräksi eikä päinvastoin. Totuus on riippumaton ihmisten mielipiteistä.

Raamatun mukaan Jumala on totuus ja Hän on myös rakkaus. Raamattu sanoo:

Evankeliumi Johanneksen mukaan 3
16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
19. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
20. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
21. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.”

Uuden testamentin kreikankielisissä alkuteksteissä käytetään sanaa agape kun puhutaan Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan. Näin Jumalan rakkautta ei voi verrata mitenkään koskaan vaikkapa naisen ja miehen toisiaan kohtaan tunteman seksuaalisen himon kanssa. Ja kuitenkin suomenkielessä molempien kuvaamiseen käytetään sanaa rakkaus. Kaikki rakkaus ei siis ole samanlaista eikä keskenään yhdenarvoista. Kaikki himon ja halun tuntemukset eivät edes ole rakkautta. Suomekielessäkin himo ja halu ovat omia sanojaan, silti usein puheessa käytetään sanaa rakkaus vaikka tarkoitetaan himoa tai halua.

Lopuksi, häissä kuulee usein siteerattavan seuraavaa Raamatun lukua. Jos Raamattu ei ole sinulle kovin tuttu, toivon tämän kirjoitukseni valossa sinussa heräävän ajatuksia ja tuon korinttilaiskirjeen luvun tekstin avautuvan sillä tavalla kuin Jumala sen on tarkoittanut. Kannattaa lukea ihan koko 1. korinttolaiskirje (ja koko Raamattukin!)

Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13

1. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Jumalan siunausta, armoa ja rauhaa sinulle ja perheellesi.

Antti