Kiusaus 

1KOR10:13 

Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. 

JAAK1:12-15 

Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!

13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: ”Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.

14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;

15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.

JUMALA EI OLE PAHAN KIUSATTAVISSA, EIKÄ HÄN KETÄÄN KIUSAA…VAAN SALLIESSAAN KIUSAUKSEN, HÄN VALMISTAA MYÖS PÄÄSYN SIITÄ NIIN ETTÄ VOITTE SEN KESTÄÄ…JUMALA EI MEITÄ KIUSAA, MUTTA HÄN VOI SALLIA MEIDÄN JOUTUA KIUSAUKSEEN…NO ONKO SILLÄ SITTEN NIIN SUURTA EROA? ME VOIDAAN AJATELLA ETTÄ KIUSAUKSET OVAT MEILLE SITTENKIN SIUNAUKSEKSI…SIIS HERRA EI SALLI NIITÄ MEILLE ILKIKURISUUTTAAN, VAAN SEN TÄHDEN JOTTA NE VOI OLLA MEILLE SIUNAUKSEKSI JA HYÖDYKSI…MILLÄ TAVOIN? MITÄ ENEMMÄN IHMINEN, JEESUKSEEN USKOVA, TAIKKA SELLAINEN JOKA EI VIELÄ USKO JEESUKSEEN,ELÄÄ SUOJATTUA ELÄMÄÄ, VAILLA HUOLIA JA KIUSAUKSIA JA KOETUKSIA, SITÄ ITSERIITTOISEMPI JA KRIITTISEMPI HÄNESTÄ VOI TULLA TOISIA HEIKKOJA KOHTAAN… 

PS73: 3-8 

Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.

4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.

5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.

6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.

7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.

8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.

ILMAN KOETUKSIA JA KIUSAUKSIA JA VAIVOJA, IHMISESTÄ HELPOSTI TULEE YLPEÄ JA OMAVOIMAINEN JA KRIITTINEN HEIKKOJA KOHTAAN… 

2KOR11:18-30 

Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin.

19 Tehän hyvin suvaitsette mielettömiä, kun itse olette niin mieleviä.

20 Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin.

21 Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa-puhun kuin mieletön-sen uskallan minäkin.

22 He ovat hebrealaisia; minä myös. He ovat israelilaisia; minä myös. He ovat Aabrahamin siementä; minä myös.

23 He ovat Kristuksen palvelijoita-puhun kuin mieltä vailla-minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa.

24 Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille;

25 kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut;

26 olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä;

27 ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.

28 Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista.

29 Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi?

30 Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan heikkoudestani.

1KOR1:18-31 

Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

19 Onhan kirjoitettu: ”Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi”.

20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,

23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,

24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,

27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,

28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,

29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.

30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,

31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: ”Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra”.

PAAVALI OLI JOUTUNUT VAIKKA MINKÄLAISIIN KOETUKSIIN JA KIUSAUKSIIN JA VAIVOIHIN…MIKÄ OLI LOPPUTULOS? KUKA ON HEIKKO, ETTEN MINÄKIN OLISI HEIKKO? KUKA LANKEAA, ETTEI SE MINUA POLTTAISI? JOS MINUN KERSKATA TÄYTYY, NIIN KERSKAAN HEIKKOUDESTANI…PAAVALILLA OLI AITOA YMMÄRRYSTÄ JA MYÖTÄTUNTOA HEIKKOJA JA LANKEILEVIA KOHTAAN…PAAVALI OLI RIISUTTU OMISTA VOIMISTA JA KERSKAUKSEN AIHEISTA…PAAVALI EI KERSKANNUT VOIMMAKKUUDESTAAN TAIKKA OPPINEISUUDESTAAN, VAAN HEIKKOUDESTAAN JA HEIKKOJEN AUTTAJASTA, KRISTUKSESTA… 

HEBR2:9-18 

Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.

10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.

11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,

12 kun hän sanoo: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”;

13 ja taas: ”Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!”

14 Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,

15 ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.

16 Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa.

17 Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.

18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.

 
SILLÄ SENTÄHDEN ETTÄ HÄN ITSE ON KÄRSINYT JA OLLUT KIUSATTU, VOI HÄN KIUSATTUJA AUTTAA! JEESUS ON AINOA JOKA ON SELVINNYT KAIKISTA KIUSAUKSISTA ILMAN SYNTIÄ…ME EI SELVITÄ KAIKISTA KIUSAUKSISTA ILMAN SYNTIÄ, MUTTA MEILLÄ ON TURVANAMME SYNTISTEN YSTÄVÄ, JEESUS , JOKA EI SYNTIÄ TEHNYT YHDENKÄÄN KIUSAUKSEN KOHDALLA… 

2KOR5:18-21 

Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

SEN JOKA EI SYNNISTÄ TIENNYT, HÄN MEIDÄN TÄHTEMME TEKI SYNNIKSI, ETTÄ ME HÄNESSÄ TULISIMME JUMALAN VANHURSKAUDEKSI…MIKÄ IHMEELLINEN ARMO! KUN SAAMME TULLA JEESUKSEN OMIKSI, SAAMME LAHJAKSI PELASTUKSEN JEESUKSEN ANSION TÄHDEN…VAIKKA EMME MONASTI KESTÄ KIUSAUKSIA JA KOETUKSIA JA AHJOJA ILMAN SYNTIÄ, MEILLÄ ON PUOLUSTAJA, SYNNITÖN JEESUS JOKA ON SYNTISTEN YSTÄVÄ JA JOKA ON KUOLLUT GOLGATAN RISTILLÄ MEIDÄN SYNTIEMME TÄHDEN…SANA SANOO: 

SANANL24:16 

Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen. 

SILLÄ SEITSEMÄSTI VANHURSKAS LANKEAA JA NOUSEE JÄLLEEN! EI TARVII HEITTÄÄ HANSKOJA TISKIIN KUN LANKEAA SYNTIIN KIUSAUKSEN KOHDALLA! 

1JOH1:7-9 

Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.

9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

 
JOS ME VALKEUDESSA VAELLAMME, NIINKUIN HÄN ON VALKEUDESSA, NIIN MEILLÄ ON YHTEYS KESKENÄMME, JA JEESUKSEN KRISTUKSEN, HÄNEN POIKANSA VERI PUHDISTAA MEIDÄT KAIKESTA SYNNISTÄ! TÄMÄ JOS MIKÄ ON LOHDUTTAVAA…EI TARVII JÄTTÄÄ USKONVAELLUSTA EPÄONNISTUMISTEN TAKIA KESKEN! VANHURSKAS LANKEAA JA NOUSEE JÄLLEEN! SIIS ASIA ON TÄYSIN VARMA JOS TUO JEESUKSELLE SYNNIT! JA EPÄONNISTUMISTEN JA KOETUSTEN JA VAIVOJEN JÄLJILTÄ ME SAAMME OLLA PALJON ARMOLLISEMPIA KOMPUROIVILLE KANSSAMATKUSTAJILLE KUIN JOS OLISIMME OMAVOIMAISIA JA KAIKESSA ONNISTUNEITA JA ITSERIITTOISIA…SILLOIN MEILLÄ EI RIITTÄISI SÄÄLIÄ EIKÄ MYÖTÄTUNTOA HEIKKOJA VELJIÄ JA SISKOJA KOHTAAN…NYTTEN TAAS RIITTÄÄ KUN OLEMME ITSEKKIN HEIKKOJA…OLEMME SAMALLA VIIVALLA TOISTEN KANSSA…OLEMME KAIKKI ARMAHDETTUJA SYNTISIÄ…TÄSSÄ ASEMASSA ON TURVALLISTA PYSYÄ VAIKKA ME EI LÄHDETTÄKKÄÄN SEN TURVIN TAHALLAAN SYNTIÄ TEKEMÄÄN…MUTTA SAAMME MONTA KERTAA HUOMATA ETTÄ KOETUKSIEN JA KIUSAUSTEN KOHDALLA MEILLE TULEE KOMPASTUKSIA…SEN TÄHDEN RAAMATTU SANOO: 

1KOR10:12 

Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea. 

ON TÄRKEÄÄ AINA MUISTAA ETTÄ ILMAN HERRAA JEESUSTA JA HÄNEN PYHÄN HENKENSÄ VOIMAA ME OLISIMME KUIN LASTUJA LAINEISSA…EI MITÄÄN MAHDOLLISUUKSIA ELÄÄ OIKEIN…EI MITÄÄN MAHDOLLISUUKSIA PELASTUA…EIU MITÄÄN MAHDOLLISUUKSIA KELVATA JUMALALLE…MUTTA NYTTEN SAAMME KELVATA HERRALLE JEESUKSEN RISTIN UHRIN ANSIOSTA…KUN USKOMME JEESUKSEEN,OLEMME HYVÄLLÄ PAIKALLA…ARMAHDETUN SYNTISEN PAIKALLA…SIINÄ ON TURVALLISTA PYSYÄ… 

LUUK18:9-14 

Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

10 ”Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.

11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.

12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.’

13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen’.

14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.”

 
LUUK15:10-32 

Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.”

11 Vielä hän sanoi: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.

12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva’. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.

13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.

14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.

15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.

16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.

17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: ’Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’

20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

21 Mutta poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan’.

22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;

23 ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,

24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’ Ja he rupesivat iloa pitämään.

25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.

26 Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.

27 Tämä sanoi hänelle: ’Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin’.

28 Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: ’Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.’

31 Niin hän sanoi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.

32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'”