ÄLKÄÄ MISTÄÄN MUREHTIKO

FIL4:6-7 

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

7 ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

JÄTÄ MURHEESI JEESUKSELLE JA SAAT JUMALAN RAUHAN…MIKÄ ETUOIKEUS MEILLÄ ON JUMALATTOMIIN VERRATTUNA… 

JES48:22 

Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo Herra. 

ÄLKÄÄ MISTÄÄN MUREHTIKO…HELPOMMIN SANOTTU KUIN TEHTY…TÄTÄ MURHEIDEN JÄTTÄMISTÄ JEESUKSELLE SAAMME HARJOITELLA MONTA MONITUISTA KERTAA…JA PIKKUHILJAA LUOTTAMUS HERRAAN KASVAA KASVAMISTAAN KUN HUOMAAMME MITEN HERRA MEITÄ IHMEELLISESTI AUTTAA…SIINÄ TODELLA TÄRKEÄ RAAMATUN OHJE JA NEUVO MEILLE JEESUKSEN OMILLE…ÄLKÄÄ MISTÄÄN MUREHTIKO… 

PS42 

Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.

2 Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.

3 Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?

4 Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin, kun minulle joka päivä sanotaan: ”Missä on sinun Jumalasi?”

5 Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni: minä kuljin väentungoksessa, astuin sen kanssa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.

6 Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

7 Minun Jumalani, minun sieluni on murheellinen minussa, sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla, Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.

8 Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.

9 Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan ja rukoilen elämäni Jumalaa.

10 Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: ”Miksi olet minut unhottanut? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?”

11 Minun luitani jäytää, kun viholliseni minua häpäisevät, sanoen minulle kaiken päivää: ”Missä on sinun Jumalasi?”

12 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

MIKSI MUREHDIT MINUN SIELUNI JA MIKSI OLET MINUSSA NIIN LEVOTON? ODOTA JUMALAA…ON HYVÄ MUISTAA ETTÄ VAIKKA HERRA MEILLE SALLII MONINAISTA MURHETTA, SE ON VAIN AJAKSI…HERRA TIETÄÄ KUINKA KAUAN MEIDÄN TULEE MINKÄKIN MURHEEN KOHDALLA ODOTTAA…MUTTA ON TÄRKEÄÄ ODOTTAA HERRAA MURHEEN KESKELLÄ, KOSKA HÄN ANTAA AVUN… 

JES30:18-21 

Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat!

19 Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.

20 Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi.

21 Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ”Tässä on tie, sitä käykää”.

HERRA ANTAA MEILLE MURHETTA AJAKSI…EI AINIAAKSI…JA HÄN KIRKASTAA JA SELKEYTTÄÄ TIEMME JOTA VAELLAMME… 

ILM2:8-11 

Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään:

9 Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi-sinä olet kuitenkin rikas-ja mitä pilkkaa sinä kärsit niiltä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan ovat saatanan synagooga.

10 Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.

11 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.’

JA TEIDÄN ON OLTAVA AHDISTUKSESSA 10 PÄIVÄÄ…HERRA ON MEILLE JOKAISELLE MITANNUT OIKEAN MÄÄRÄN MURHETTA JA AHDISTUSTA…MUISTETAAN AHDISTUKSEN JA MURHEEN KESKELLÄ HUUTAA HERRAA AVUKSI ALATI…TURVATAAN HÄNEEN JOKA AIKA…NÄMÄ MURHEET, KUN OLLAAN IKÄÄNKUIN ERÄMAASSA, KUN HERRA ON HILJAA, NÄMÄ SAA MEISSÄ AIKAAN HYVÄNLAISTA HEDELMÄÄ JA LUOTTAMUSTA HERRAAN, KUN JAKSAMME KÄRSIVÄLLISESTI ODOTTAA HERRAA…SAAMME OPPIA ODOTTAMAAN HERRAA KAIKESSA… 

PS62:2-9 

Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu.

3 Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju.

4 Kuinka kauan te yhtä miestä ahdistatte, hänet yhdessä surmataksenne, niinkuin hän olisi kaatuva seinä, niinkuin murrettu muuri?

5 He vain pitävät neuvoa, miten syöstä hänet korkeudestaan. He rakastavat valhetta, he siunaavat suullansa ja kiroavat sydämessänsä. Sela.

6 Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.

7 Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.

8 Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.

9 Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela.

TURVATKAA HÄNEEN JOKA AIKA…VUODATTAKAA HÄNEN ETEENSÄ SYDÄMENNE…MURHEEN JA AHDISTUKSEN KESKELLÄ ON TODELLA TÄRKEÄÄ VUODATTAA MURHEET JEESUKSELLE! EI JÄTTÄÄ NIITÄ SISUKSIINSA…ON ELINTÄRKEÄÄ ETTÄ SANOITAMME JEESUKSELLE MURHEEMME JA AHDISTUKSEMME JA TARPEEMME…NE OVAT SILLOIN JEESUKSEN HARTEILLA EIKÄ MEIDÄN…ELI TURHA MURHE POIS… 

LUUK12:22-26 

Ja hän sanoi opetuslapsillensa: ”Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.

23 Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.

24 Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!

25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?

26 Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?

JOS SIIS ETTE VOI SITÄKÄÄN MIKÄ VÄHINTÄ ON, MITÄ TE MUREHDITTE MUUSTA! MEIDÄN ON TÄRKEÄÄ OPPIA JÄTTÄMÄÄN KAIKKI TURHA MURHE POIS…JÄTTÄÄ NE JEESUKSELLE… 

HEBR12:1-6 

Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,

2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

3 Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.

4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,

5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: ”Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;

6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa”.

PANKAAMME MEKIN POIS KAIKKI MIKÄ MEITÄ PAINAA, JA SYNTI…ELI KAIKKI TURHAT MURHEET JEESUKSELLE, KAIKKI MIKÄ MEITÄ PAINAA…JA SYNTI…TÄMÄ ON TAAS SITTEN VOIKO SANOA OIKEAA MURHETTA KUN MUREHDIMME SYNTIÄ OMASSA JA MUIDEN ELÄMÄSSÄ… 

2KOR7:1-11 

Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa.

2 Antakaa meille tilaa sydämessänne. Emme ole tehneet kenellekään vääryyttä, emme ole olleet kenellekään turmioksi, emme kenellekään vahinkoa tuottaneet.

3 En sano tätä tuomitakseni teitä, sillä olenhan jo sanonut, että te olette meidän sydämessämme, yhdessä kuollaksemme ja yhdessä elääksemme.

4 Paljon minulla on luottamusta teihin, paljon minulla on kerskaamista teistä; olen täynnä lohdutusta, minulla on ylenpalttinen ilo kaikessa ahdingossamme.

5 Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa.

6 Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla,

7 eikä ainoastaan hänen tulollansa, vaan myöskin sillä lohdutuksella, jonka hän oli teistä saanut, sillä hän on kertonut meille teidän ikävöimisestänne, valittelustanne ja innostanne minun hyväkseni, niin että minä iloitsin vielä enemmän.

8 Sillä vaikka murehutinkin teitä kirjeelläni, en sitä kadu, ja jos kaduinkin, niin minä-kun näen, että tuo kirje on, vaikkapa vain vähäksi aikaa, murehuttanut teitä-

9 nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheellisiksi Jumalan mielen mukaan, ettei teillä olisi mitään vahinkoa meistä.

10 Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.

11 Sillä katsokaa, kuinka suurta intoa juuri tuo Jumalan mielen mukainen murehtimisenne on saanut teissä aikaan, mitä puolustautumista, mitä paheksumista, mitä pelkoa, ikävöimistä, kiivautta, mitä kurittamista! Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne puhtaat tässä asiassa.

MURHEENNE OLI TEILLE PARANNUKSEKSI, SILLÄ TE TULITTE MURHEELLISIKSI JUMALAN MIELEN MUKAAN…JUMALAN MIELEN MUKAINEN MURHE SAA AIKAAN PARANNUKSEN, JOKA KOITUU PELASTUKSEKSI JA JOTA EI KUKAAN KADU…MUTTA MAAILMAN MURHE TUOTTAA KUOLEMAN…MUISTETAAN MUREHTIA OIKEITA ASIOITA, SYNTIÄ…MUTTA JÄTETÄÄN HERRALLE KAIKKI TAAKAT JOTKA MEITÄ MEINAA PAINAA ALAS…JA SITTEN VIELÄ ERÄS MUREHTIMINEN JOKA ON OIKEIN… 

ROOM9:1-5 

Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele-sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä-

2 että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

3 Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

4 ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;

5 heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!

LUUK19:41-44 

Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä

42 ja sanoi: ”Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.

43 Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;

44 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut.”

LUUK13:34 

Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. 

PAAVALILLA OLI SUURI MURHE JA KIPU SYDÄMESSÄÄN ISRAELILAISTEN PELASTUMISEN PUOLESTA…SAMOIN JEESUS ITKI JERUSALEMIN ASUKKAIDEN TÄHDEN KUN HE EIVÄT TAHTONEET KÄÄNTYÄ HÄNEN PUOLEENSA…TÄTÄ ME MYÖS SAAMME OIKEALLA TAVALLA MUREHTIA…JA VOIDAAN AJATELLA ETTÄ TÄMÄ MURHE ON JUMALAN PYHÄN HENGEN VAIKUTTAMAA OIKEAA MURHETTA SIELUISTA…MURHETTA IHMISTEN PUOLESTA ETTÄ HE PELASTUISIVAT…JATKETAAN ETEENPÄIN AINA HERRAAN JEESUKSEEN TURVATEN JA VUODATETAAN HÄNELLE MURHEEMME JA AHDISTUKSEMME…JA SAAMME MYÖS TUODA HERRALLE AINA SYNTIMME JA LANKEEMUKSEMME JA LÄHIMMÄISEMME…ETTÄ HERRA JOKAISEN HEISTÄKIN PELASTAISI…JA MUISTETAAN ETTÄ KERRAN KAIKKI MURHE JA AHDISTUS ON TAKANAPÄIN KUN PÄÄSEMME JEESUKSEN LUOKSE IANKAIKKISEEN ILOON JA RAUHAAN…ARMOSTA, AAMEN… 

PS13 

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2 Kuinka kauan, Herra, minut yhä unhotat, kuinka kauan kätket minulta kasvosi?

3 Kuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani, päivät päästään murhetta sydämessäni? Kuinka kauan saa vihollinen ylvästellä minua vastaan?

4 Katsahda tänne, vastaa minulle, Herra, minun Jumalani. Valaise silmäni, etten nukkuisi kuolemaan,

5 ettei minun viholliseni sanoisi: ”Minä voitin hänet”, etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun.

6 Mutta minä turvaan sinun armoosi; riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi. Minä veisaan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.

JES51:1-11 

Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut.

2 Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.

3 Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.

4 Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille.

5 Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.

6 Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.

7 Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.

8 Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni polvesta polveen.

9 Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen?

10 Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?

11 Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.