Jumalanpalvelus ja uskovien kokoontuminen

kirjoitus Rukouspaikan sivuille marraskuussaa 2017. (Päivitys 17.8.2020 Lisäsin wikipediasta löytämäni sitaatin ja yhden vanhasta testamentista löytämäni jakeen sekä pohdinnan näistä kahdesta).

Kirkon jumalanpalvelus: Kirkossa (useimmissa) jumalanpalvelus on tilaisuus jossa seurakuntalaiset istuvat pääosin hiljaa penkissä, välillä nousten seisomaan (papin näyttämien merkkien mukaan) ja välillä laulaen ennalta määrättyjä virsiä.

Raamatussa löytyy myös sana jumalanpalvelus:

Jaakobin kirje 1

22. Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24. hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25. Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
26. Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
27. Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.

Kirje Roomalaisille 12

1. Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.

Kirje Efesolaisille 4

10. Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.
11. Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12. tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13. kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14. ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15. vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16. josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

Raamatun mukaan jumalanpalvelus on aktiivista toimintaa, ei passiivista papin saarnan kuuntelemista. Se on mm käytännön lähimmäisen rakkauden osoittamista niitä kohtaan jotka ovat menettäneet läheisensä (orvot ja lesket). Se on itsensä varjelemista niin ettei maailma saastuta (sanan luku, elämän valinnat). Se ei ole passiivisluontoista istumista höystettynä virsien laulamisella.

Uskovien yhteen kokoontumisesta Raamatussa löytyy esim tällainen sanan paikka:

1. kirje korinttolaisille 14

26. Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
27. Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28. mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
29. Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30. mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31. Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32. Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33. sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
34. olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
35. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.
36. Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?
37. Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.
38. Mutta jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.
39. Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.
40. Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.

Toki tuo sanan paikka ei tarkoita että kaikilla täytyy olla joka kerta jotain erityistä annettavaa kokouksessa, vaan se tarkoittaa että jokaisella VOI olla jotain annettavaa; riippumatta siitä onko hän tullut uskoon tänään vai 60 vuotta sitten, riippumatta siitä tunteeko hän Raamatun läpikotaisin vai ei. Kun Jumalan Pyhä Henki toimii, Hän ei katso henkilöön. Mekään emme saisi. Jumala on heikoissa väkevä (2. kor 12:9) ja Hän on ylpeitä vastaan (Jaak 4:6).

Vanhan testamentin puolelta löytyy eräs kohta jossa 1) leeviläisiä kehotetaan palvelemaan Jumalaa ja koko Israelia: Palvelkaa Herraa, Jumalaanne ja koko israelia (2. Aikakirja 35:3) ja 2) erilaisten mm laulajien tehtävänkuvausten jälkeen todetaan yhteenvetona: Näin järjestettiin kaikki Herran palvelus sinä päivänä, pääsiäisen vietto ja polttouhrien uhraaminen Herran alttarilla, niinkuin kuningas Joosia oli käskenyt (2. Aikakirja 35:16). Tuossa 2. aikakirjan kohdassa siis kansa ei tullut Jumalan palveltavaksi vaan kansasta valitut edustajat palvelivat kansaa ja Jumalaa. Wikipediasta kävin tutkimassa mitä Jumalanpalveluksesta siellä sanotaan, ja löysin seuraavaa: ”Kristinuskossa jumalanpalvelus on seurakunnan kokoontuminen. Kristinuskossa ymmärretään, että jumalanpalveluksessa kokoonnutaan olemaan Jumalan palveltavina.”. En tiedä mistä he ovat tuon päätellet mutta miten päin vain asiaa katsoo, Raamatusta en ole löytänyt muuta kuin 1) Äsken maintisemani vanhantestamentin Herran palveluksen kuvauksen ja 2) edellä mainitut uudentestamentin jakeet joiden mukaan ihmiset osoittavat lähimmäisen rakkautta Herran Jeesuksen sanan ja Pyhän Hengen johdon mukaan. Näin molemmissa tapauksissa ihmiset aktiivisesti tekevät ja palvelevat Jumalaa (ja toisia ihmisiä), eivätkä siten varsinaisesti ole Jumalan palveltavina. Toki voi ajatella että se jota kohtaan osoitetaan lähimmäisen rakkautta, on Jumalaa palvelevan ihmisen palvelutyön kohteena, eli palveltavana. Mutta hänkään ei suorita Jumalan palvelusta siten kuin uudessa testamentissa se kuvataan vaan Jumalan palveluksen tekee se toinen ihminen. Kauttaaltaan läpi Raamatun löydän Jumalanpaveluksen tarkoittavan ihmisen tekemää palveluksen työtä, tavalla tai toisella.

Olen ennen uskoon tuloani istunut lukuisissa kirkon jumalanpalveluksissa (häissä, hautajaisissa, koulun päättäjäisissä jne mutta myös ihan tavallisina sunnuntainakin), jotka siis eivät ole Raamantun uudentestamentin mukaista Jumalan palvelusta lainkaan vaan ovat seurakunnan kokouksia. Näissä kokouksissa ei seurakuntalaisilla ole kokemukseni mukaan koskaan ollut mitään spontaania Pyhän Hengen vaikuttamaa sanottavaa (tai mitään muutakaan sanottavaa): He ovat olleet hiljaa ja kuunnelleet kun pappi puhuu, veisanneet edeltä määrätyt virret ja lähteneet kotiin (tai kirkkokahville).

Joskus tätä järjestelyä perustellaan ”käytännön syillä”. Merkillistä on että Raamatun mukaan Jumala ei välitä lainkaan tällaisista ”käytännön syistä”. Olisko kuitenkin niin että ne ”käytännön syyt” ovatkin tekosyy.

Monet uskoon tulleet ihmiset ovat sitä mieltä että Raamattu on Jumalan inspiroimaa sanaa. Miten se sitten käytännössä tulkitaan, vaihtelee suuresti.

Vaikkakin Luther oli lähtöisin katolisesta kirkosta, hän onneksi ja kiitos Jumalalle rohkeni nousta vastustamaan ainakin joitakin karkeimpia Raamatun vastaisia katolisen kirkon oppeja. Luther yritti henkensä kaupalla perustaa uskonsa ”yksin kirjoituksiin”, vaikka hän kuulemma ajatteli etteivät jotkut Raamatun kirjat olisi lainkaan kuuluneet Raamattuun! Nykyinen luterilainen kirkko voisi tehdä samansuuntaisen korjausliikkeen kuin Luther, ja vielä niin etteivät toistaisi Lutherin virheitä. Vaan pelkäänpä että olemme siinä ajassa jossa ei enää uskonpuhdistus laajassa mitassa ole mahdollista. Käsitykseni mukaan elämme siinä Kristuksen paluuta edeltävässä hetkessä josta Raamattu sanoo: Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu… (2. tess 2:3).

Toivon ja rukoilen tietysti toisin. Toivon että Herra Jeesus Kristus saisi voittaa takaisin (Jaak 4:5) ihan kaikki ne sydämet jotka ovat Jeesuksen seuraamisen sijaan lähteneet seuraamaan ihmisjärjen viettelyksiä (=hullutuksia) ja kumartaneet luotua enemmän kuin luojaansa (Room 1:20-32).

Jumalan armoa, rauhaa ja siunausta sinulle ja perheellesi

Antti