Uutisissa luki että irlantilaiset ovat äänestäneet abortin puolesta.
Usein kuulee perusteltavan abortin oikeutusta niin että äidillä on oikeus päättää vauvan elämän lopettamisesta koska vauva kasvaa hänen kehonsa sisällä.
Äideille on Suomessakin siis annettu oikeus ihmiselämän päättämiseen, ilman juridisia seurauksia. Vieläpä viranomaiset saattavat kannustaa aborttiin jos esimerkiksi vauvalla havaitaan raskauden aikana kehityksellinen häiriö. Joku saattaa nyt sanoa ettei syntymätön vauva ole vielä ihminen. Kuitenkin vastasyntynyt vauva ei eroa käytännössä mitenkään siitä millainen hän oli juuri ennen syntymää.
Otetaan esimerkiksi normaalisti 9kk ja yhden viikon raskauden alkamisesta luonnollisesti syntynyt vauva. Hän on enemmistön mielestä ihminen. Entäpä jos hänet olisi leikattu keisarinleikkauksella 9kk raskauden alkamisesta? Rakenteellisesti vauva ei eroa mitenkään jos hän syntyy 9kk tai 9kk + 1 viikon ikäisenä. Jos siis syntymää pidetään rajaavana tekijänä ihmisyyden määrittelyssä, voisi joku sanoa että eikun henki pois vauvalta joka on vielä syntymättä mutta on 9kk ollut vatsassa. Tuskinpa kukaan tällaista onneksi ehdottaa ja moista tekoahan suurin osa meistä pitäisi vauvan murhana ja myös ihmisen murhana. Vaikka olen kyllä lukenut että nyt on jo sellaisiakin ajatuksia joissakin tieteellisissä piireissä esitetty että vastasyntyneetkin voisi tappaa samalla logiikalla kuin abortissa sikiön elämä päätetään (eli murhataan).
Ajatellaan keskosena syntynyttä puolikiloista vauvaa. Syntymänsä jälkeen lääkärit ja hoitajat yrittävät pitää häntä kaikin tavoin elossa. Sairaaloihin on hankittu erilaisia (oletettavasti kalliitakin) teknisiä apuvälineitä tällaisten vaivojen elossa pitämiseksi. Lääkintähenkilökunta on tällaisissa tapauksissa onnistunutkin ja vauvat ovat selvinneet alkuhankaluuksien kautta onnellisesti aikuisuuteen asti. Puolikiloinen keskonen eroaa jo kokonsa puolesta merkittävästi täydet 9kk äidin vatsassa kasvaneesta vauvasta mutta hän on yhtälailla ihminen siinä kuin sinä tai minä. Hän on ihminen vaikka onkin pikkiriikkisen pieni. Jos tällainen puolikiloinen vauva olisi kuollut juuri ennen syntymäänsä äidin vatsaan, hän ei olisi käytännössä mitenkään eronnut fyysisiltä ominaisuuksiltaan siitä millainen hän oli synnyttyään.
Myös 1kk ikäinen sikiö on ihmiselämää ja hänestä kasvaa aikanaan aikuinen ihminen ellei hänen elämäänsä päätetä ennenakaisesti abortissa (tai se pääty luonnollisen kuoleman kautta). 1kk ikäisestä, äidin vatsassa kasvavasta sikiöstä ei kasva oravaa eikä kultakalaa vaan ihminen. Äidin vastassa kasvaa siis ihmiselämää vaikka jotkut eivät halua määritellä häntä ihmiseksi. On kuitenkin myös ihmisiä jotka määrittelevät sikiönkin ihmiseksi. 1kk ikäinen sikiö on ainutlaatuinen olento jossa on kaikki rakennuspiirustukset valmiiksi ohjelmoitu jotta hänestä voi kasvaa lapsi ja lopulta aikuinen ihminen. Nyt jos hänen elämänsä päätetään abortissa, hän ei saa koskaan mahdollisuutta sanoa mielipidettään oman elämänsä päättymisestä. Abortin teettänyt äiti piti siitä huolen.
Vastikään erään iltapäivälehden aborttia käsittelevän artikkelin kommenteissa eräs nainen kommentoi että miehet eivät saisi hänen mielestään edes osallistua keskusteluun abortista, se kun on tämän kommentoijan mielestä vain naisten itsensä asia.
Mutta mitä jos se abortoitu vauva on miespuolinen? Eikö asia silloin liity vähän miehiinkin? Lapsen siittämiseen aina tarvitaan mies joten sitäkin kautta keskustelu abortista ei lainkaan ole pelkästään naisten yksinoikeus.
Yhteiskuntamme on ristiriitainen niin monessa suhteessa, eikä abortti ole poikkeus.
Toisaalta päättäjät ovat huolissaan siitä että syntyvyys on ollut kehnonlaista ja mistä niitä veronmaksajia saataisiin? Toisaalta puolustellaan aborttia naisen oikeutena.
Luin internetistä mitä tarkoitetaan termillä: Lasten oikeudet.
Wikipedia:
Lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka on kohdennettu erityisesti lapsille. Lasten yleisiä oikeuksia on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi YK on julkistanut itse oman Lapsen oikeuksien julistuksensa, jota käytetään maailmanlaajuisesti valtioiden välisenä ihmisoikeuskirjana. Lasten oikeuksien julistus käsittelee lasten oikeuksia muun muassa nimeen, kansalaisuuteen, fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sosiaaliseen turvaan ja koulutukseen. Tämän lisäksi YK on vuonna 1989 hyväksynyt yleiskokouksessaan Lapsen oikeuksien sopimuksen, joka perustuu ihmisoikeuksien kuulumisen kaikille maailman ihmisille syntymästä alkaen. Se tuli voimaan Suomessa vuonna 1991 ja se myös sitoo valtioita oikeudellisesti.
Lasten oikeudet on YK:ssakin määritelty koska lapset ovat heikkoja ja haavoittuvia eivätkä pysty useinkaan puolustamaan itseään mitenkään aikuisilta (tai joskus toisilta lapsiltakaan). Näille pienimmille ja heikoimmille halutaan tällaisilla suurilla julistuksilla tuoda huomiota ja antaa oikeuksia ihmisarvoiseen elämään.
Huono puoli abortissa tapetun vauvan kannalta oli että hän ei koskaan ehtinyt syntyä joten kukaan ei puolusta hänen oikeuksiaan. Ainoa jonka oikeuksia puolustettiin kiivaasti yhteiskunnan taholta oli hänen äitinsä, ja erityisesti hänen oikeuttaan ryhtyä tappamaan ihmiselämää.
No mitä tämä abortin tekevä äiti saavuttaa teollaan? Hän pääsee ikävästä asiasta eroon! Raskaus on hänelle tällä kertaa ikävää vaivannäköä ja menisi omat suunnitelmat ihan pieleen. Raskaus ei tällä kertaa sopinut suunnitelmiin. Jotkut teettävät abortin vain jotta voisivat jatkaa huoletonta elämää, matkailla ja sen sellaista. Se nyt vaan oli ikävää että se vauva jouduttiin tappamaan mutta pääasia että naisen oikeudet tulivat turvatuiksi ja hän nyt säästyi ikäviltä seurauksilta kun meni harrastamaan seksiä ja ehkäisy petti tai unohtui kokonaan.
Minusta tällaisissa tapauksissa naisten oikeuksista puhuminen on irvokasta ja häpeällistä. Kun sanotaan että naisella on oikeus kehoonsa ja siten abortti on hänen asiansa, tarkoitetaan itse asiassa että naisten pitää saada harrastaa seksiä rauhassa välittämättä seurauksista. Mutta ei mitään uutta maan päällä. Antiikin aikoina jo vauvoja jätettiin kadulle kuolemaan (koirienkin syötäväksi), syystä tai toisesta. Usein juuri tytöt saivat tämän kohtalon osakseen. Aika on nykyään eri, lopputulema on sama: puolustuskyvytön ihmiselämä lopetetaan kun siitä koituisi riesaa.
Toki on erikoistapauksia joissa asiat eivät ole näin mustavalkoisia, vaikkapa tilanne jossa naisen henki on vakavassa vaarassa jos raskauden annetaan jatkua tms. Suuri osa aborteista tehdään kuitenkin aivan muista syistä. Minäkin tiedän abortin tehneitä naisia. Ei heistä kukaan terveytensä takia ko operaatiota tehnyt eikä yhdessäkään kuulemassani tapauksessa raskaus saanut alkua väkisinmakaamisesta. Kaikissa näissä tapauksissa nainen oli itse halunnut seksiä ja kaikissa touhuttiin avioliiton ulkopuolella. Toki voihan perustelut olla samat vaikka touhuttaisiin avioliitossakin.
Mutta entäpä ne naiset jotka eivät saa lapsia? He jotka vuodesta toiseen odottavat raskaaksi tulemista mutta eivät tule. He jotka käyvät hedelmöityshoidoissa jotta tulisivat raskaaksi. Entäpä ne naiset jotka menettävät lapsensa keskenmenoon? Näyttelijätär Nicole Kidman menetti aikoinaan kaksi vauvaa keskenmenoon. Hän kommentoi vastikään asiaa näin:
”That yearning. Its a huge, aching yearning. And the loss! The loss of a miscarriage is not talked about enough. Thats massive grief to certain women. Nicole Kidman to Tatler magazine. ”
Suomeksi siis: Se kaipuu [saada lapsi]. Se on valtava kipeä kaipuu. Ja menetys! Keskenmenosta johtuva lapsen menetys, siitä ei puhuta tarpeeksi. Siitä koituu joillekin naisille valtava suru.
Nicole Kidman puhuu keskenmenossa lapsen menetyksestä. Siis kun vauva kuolee kohtuun, siinä menetetään lapsi. Samalla logiikalla jos vauva tapetaan abortilla, siinä menetetään myös lapsi! Tässä ei ole lopulta väliä ajatteletko sen syntymättömän vauvan lapsena vai ajatteletko että syntyessään hän on vasta lapsi. Molemmissa tapauksissa lopputulema on sama: Menetetään lapsi. Abortissa vain äidin vatsassa olevan vauvan ei anneta kasvaa lapseksi (jos siis ajattelet että äidin vatsassa kasvava vauva ei ole lapsi). Vauva tapetaan siis ennen aikojaan.
Oletetaan keskustelun vuoksi että olento joka kasvaa äidin vastassa ei ole ihminen vaan se on solumassaa (kuten jotkut asian määrittelevät). Tällöin jos joku teollaan aiheuttaa tämän olennon kuoleman, hän ei loogisesti pääteltynä syyllisty oikeastaan mihinkään rikokseen. Solumassalla kun ei ole juuri oikeuksia?
Miten asiaan suhtautuu äiti joka Nicole Kidmanin lailla haluaa lapsen palavasti?
Hän tuskin ajattelee sisällään kasvaneen vauvan kuoleman aiheuttajasta tai itse kuolemasta mitään positiivista. Hän ei ajattele että ”no hups, nyt kuoli möykky solumassaa”.
Hänelle vatsassaan kasvanut ihmiselämä ei ole solumassaa vaan vauva, lapsi, kaivattu perheenlisäys.
Solumassasta puhuvat ne jotka haluavat tyynnyttää syyttävän omantuntonsa.
Ne abortin tehneet lukemattomat suomalaiset naiset jotka potevat abortin takia syvää surua sisällään , voivat myös valehdella itselleen ja puhua solumassasta (sen sijaan että puhuisivat tappamastaan vauvasta). Samalla logiikallahan me kaikki aikuisetkin olemme vain solumassaa. Mutta kun me olemme paljon muutakin kuin kasa soluja, olemme Jumalan kuviksi luotuja ainutlaatuisia eläviä, tuntevia ja ajattelevia olentoja. Me emme ole vain fyysisiä kokonaisuuksia vaan meissä on Jumalan henki.
Ei kukaan voi väittää tosissaan että elämä on syntynyt elottomasta aineesta itsekseen. Ei ainakaan tieteellisesti perusteltuna totuutena. Kukaan ei ole ikinä tieteellisesti todentanut sellaista ihmettä tapahtuneen, joten tällainen väite on pelkkä uskomus tieteen näkökulmasta. Aikamme huippuinsinöörit onnistuvat tekemään kömpelösti liikkuvia robotteja ja lehdet kirjoittavat suurena saavutuksena jos robotin pää eli ”tekoäly” osaa puhua. Tällaisten tekemiseen on kulunut valtava määrä työtä, rahaa ja vaivaa sekä valtavia älyllisiä ponnisteluita. Emme kuitenkaan voi kuvitellakaan että ihminen osaisi rakentaa robotin joka pystyisi lisääntymään. Tai jos sellaisen suuren saavutuksen onnistuisimme tekemään, ei kukaan järkevä sanoisi että ”no tollasiahan nyt syntyy sattumaltakin”. Miten kukaan älykäs ihminen voi siis vakavissaan väittää että elämä on syntynyt sattumalta ”otollisissa olosuhteissa” ja alkanut lisääntymään itsekseen. Sehän on aivan hullu ajatus.
Mutaatio on sama kuin kopiointivirhe. Wikipedia: Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä. Yksinkertaisimmillaan se on pistemutaatio, yhden emäsparin vaihdos tai yksittäisen nukleotidin (emäksen) lisääminen tai poisto nukleotidijärjestyksessä. Muutos voi sijaita geeniä ohjelmoivalla alueella tai sen ulkopuolella.
Tiedämme että ihmisissä esiintyvät mutaatiot aina kadottavat tietoa, meistä tulee geeniperimältämme köyhempiä mutaatioiden seurauksena. Jotkut mutaatiot jopa aiheuttavat vakavia kehityshäiriöitä. Et ole nähnyt koskaan yhtäkään mutaatiota jossa ihmiselle olisi tullut jokin täysin uudenlainen toimiva elin saatika useiden elinten keskinäinen toimiva systeemi. Näin et voi perustella mitenkään uskomusta että esi-isäsi olisi ollut apinan kaltainen ja kaikki elämä olisi kehittynyt alkulimasta. Mutaatiot ovat siis kopiointivirheitä. Ne eivät synnytä monimutkaisia elimiä tai rakenteita, ne tuhoavat tietoa ihmisen perimässä. Näin ainoa järkevä tai looginen ratkaisu ihmisen olemassaoloon on että joku on rakentanut ihmisen. Tarvitaan kasa huippuinsinöörejä rakentamaan tekoäly ja robotille puhuva pää, samoin tarvitaan Jumala joka loi ihmisen joka ei vai puhu ja ajattele, vaan myös tuntee ja kokee asioita ja osaa ilmaista tunteitaan. Jumala on luonut ihmisen joka kykenee elämään maan päällä, jolla on käytettävissään luonnon resurssit hengissäpitimikseen ja joka kykenee lisääntymään kumppaninsa kanssa.
Jumala on antanut meille ihmisille ohjeistuksen että seksi kuuluu vain parisuhteeseen. Jumala on antanut myös ohjeen olla murhaamatta ihmiselämää. Lisäksi Jumala on Raamatun kirjoituksissa sanonut että hän pitää jo sikiövaiheessa kasvavaa vauvaakin arvokkaana, omana luomuksenaan.
Oletko muuten tiennyt että joskus abortoitu vauva saattaa jäädä eloon! Tällöin sen annetaan jossakin tapauksissa kuolla nälkään. Nyt jos verrataan tällaista elossa olevaa abortoitua vauvaa vaikkapa keskoseen, on eroa lopulta hyvin vaikea vetää. Ja moraalisesti eroa näiden kahden tapauksen hoitamisen välillä on täysin mahdotonta tehdä. Miten kukaan voi sanoa että on moraalisesti oikein antaa elävän ihmisen kuolla nälkään? Nimittäin eikö keisarin leikkauksella syntynyt vauva ole ihminen? Miten sitten eroaa vauva joka on abortoitu pois äidin vatsasta? Toisessa tapauksessa vain hoitohenkilökunta näkee kovasti vaivaa että lapsi selviäisi, toisessa toivotaan että kunhan kuolisi mahdollisimman nopeasti pois. Jos sanot että ei se abortoitu sikiö kuitenkaan selviäisi elossa, kysyn että miksi sitten piti abortoida se?
Oletko ikinä ajatellut miten abortti oikein tapahtuu? Että se vauva joka siellä kasvaa ja kehittyy ja tuntee, yhtäkkiä imetään imurilla kuolemaan. Voisi kuvitella ettei se mukavalta tunnu kenestäkään kun yhtäkkiä keho aletaan imuroimaan muusiksi. Ei kukaan osaa olla niin julma ihmiselle kuin toinen ihminen. Erityistä julmuutta minusta osoittaa äiti joka haluaa surmata oman lapsen kohtuunsa ja kaikki vain sen takia ettei itselle koituisi vaivaa. Etenkin kun sen vauvan voisi vaikka antaa adoptioon sellaisille perheille jotka eivät lasta voi saada mutta lapsen haluaisivat.
Suosittelen että katsot tämän videon jos harkitset aborttia, tai jos haluat todella ymmärtää mitä siinä tapahtuu (video on aika karua katsottavaa). Videosta käy mm. ilmi että kohdussa oleva lapsi joka pian abortoidaan, todella tajuaa vaaran tilanteen ja alkaa ”uida” karkuun imuputkea. Kohdussa oleva lapsi ei siis ole mikään solumöykky vaan elävä toimiva olento.
Jumalan siunausta sinulle ja perheellesi.
Antti
Ps. Jos sinä tunnet katumusta abortin takia tai siksi että olet suositellut sellaista jollekin, vielä ei ole liian myöhäistä kääntyä pahoilta, itsekkäiltä ja Jumalattomilta teiltäsi, tehdä parannus ja palata Jumalan luo. Jeesuksen armo ulottuu murhaajiinkin. Jeesus antoi henkensä ristillä jotta sinäkin voisit pelastua sillä kaikki me olemme syntiä tehneet (ja kaikki vääryys on syntiä) ja kaikki tarvitsemme Hänen armoaan.