PS119:37
Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
JER8:18
Missä on virvoitus minun murheeseeni? Minun sydämeni on sairas.
ANNA MINUN SAADA VIRVOITUS SINUN TEILLÄSI…MISSÄ ON VIRVOITUS MINUN MURHEESEENI? JUMALAN ANTAMA VIRVOITUS ON ELINTÄRKEÄÄ JEESUKSEEN USKOVALLE IHMISELLE…ILMAN JUMALAN ANTAMAA VIRVOITUSTA ME SUORASTAAN NÄÄNNYMME…
PS102:1-2
| Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen.(102:2) Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi. |
| 2 (102:3) Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle. |
HERRAN ANTAMA VIRVOITUS ON ELINTÄRKEÄÄ…ILMAN SITÄ ME NÄÄNNYMME JA VÄSYMME….
PS85
| Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.(85:2) Herra, ennen sinä olit suosiollinen maallesi, sinä käänsit Jaakobin kohtalon. |
| 2 (85:3) Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. Sela. |
| 3 (85:4) Sinä panit kaiken kiivastuksesi pois ja lauhduit vihasi hehkusta. |
| 4 (85:5) Käänny taas meidän puoleemme, sinä pelastuksemme Jumala, älä ole enää tuimistunut meihin. |
| 5 (85:6) Oletko ainiaaksi vihastunut meihin, pidätkö vihaa suvusta sukuun? |
| 6 (85:7) Etkö virvoita meitä eloon jälleen, että sinun kansasi iloitsisi sinussa? |
| 7 (85:8) Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna apusi meille. |
| 8 Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen. |
| 9 Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu. |
| 10 Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa, |
| 11 uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta. |
| 12 Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa. |
| 13 Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä. |
ETKÖ VIRVOITA MEITÄ ELOON JÄLLEEN, ETTÄ SINUN KANSASI ILOITSISI SINUSSA? ILMAN JUMALAN ANTAMAA VIRVOITUSTA ELÄMÄ KATOAA PIKKUHILJAA JA KIITOS JA ILO HERRASSA PIKKUHILJAA VAIKENEE…ON HYVÄ YMMÄRTÄÄ ETTÄ ME EI VOIDA ITSE VIRVOITTAA ITSEÄMME…EMME ITSE VOI AIDOSTI ILOITA HERRASSA…SIIS TÄMÄ KAIKKI ON JUMALAN ARMOA JA HYVYYTTÄ MEITÄ KOHTAAN…TÄMÄ ON JUMALAN ARMOA KUN OLEMME USKOSSA…ILMAN USKOA EI VOI OLLA AITOA TAIVAALLISTA VIRVOITUSTA…ILMAN USKOA EI VOI OLLA AITOA ILOA HERRASSA…SIIS NÄMÄ ON JUMALAN PYHÄN HENGEN VAIKUTUSTA KUN OLEMME USKOSSA JEESUKSEEN…HERRA HALUAA ANTAA KANSALLENSA PYHÄN HENGEN VIRVOITUSTA…
PS68:1-10
| Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu.(68:2) Jumala nousee, hänen vihollisensa hajaantuvat, hänen vihamiehensä pakenevat hänen kasvojensa edestä. |
| 2 (68:3) Sinä hajotat heidät, niinkuin savu hajoaa; niinkuin vaha sulaa tulen hohteessa, niin jumalattomat häviävät Jumalan kasvojen edessä. |
| 3 (68:4) Mutta vanhurskaat iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan kasvojen edessä, he ihastuvat ilosta. |
| 4 (68:5) Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen. Hänen nimensä on Herra, riemuitkaa hänen kasvojensa edessä. |
| 5 (68:6) Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa, |
| 6 (68:7) Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut onneen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa. |
| 7 (68:8) Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, kun sinä kuljit erämaassa, -Sela- |
| 8 (68:9) niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen edessä, Siinai vapisi Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen edessä. |
| 9 (68:10) Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli näännyksissä, niin sinä virvoitit sen. |
| 10 (68:11) Sinun laumasi asettui siihen; hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille valmistit. |
MUTTA VANHURSKAAT ILOITSEVAT JA RIEMUITSEVAT JUMALAN KASVOJEN EDESSÄ…RUNSAALLA SATEELLA SINÄ, JUMALA, KOSTUTIT PERINTÖMAASI; JA KUN SE OLI NÄÄNNYKSISSÄ, NIIN SINÄ SEN VIRVOITIT! SIIS HERRA ON SE JOKA VIRVOITTAA! EI IHMINEN VOI OTTAA MITÄÄN MITÄ EI TAIVAASTA ANNETA…KUN SE OLI NÄÄNNYKSISSÄ! SIIS HERRA VÄLILLÄ ARMOSSAAN SALLII MEIDÄN JOUTUA NÄÄNNYKSIIN…ETTEMME LUOTTAISI ITSEEMME…ETTÄ LOPETTAISIMME OMILLA VOIMILLA YRITTÄMISEN…ILMAN JUMALAN HENGEN APUA ME VÄSÄHDÄMME! EI PYHÄÄ HENKEÄ, EI VIRVOITUSTA…EI VOIMAA….
Ps63:1
Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
JOH7:37-39
| Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. |
| 38 Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” |
| 39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu. |
MUTTA MITEN HYVÄLTÄ MAISTUUKAAN NÄÄNTYNEELLE JA JANOISELLE JUMALAN ANTAMA RAIKAS VESI…ELÄVÄ VESI…SE MAISTUU MAINIOLTA…TULITPA SITTEN ENSI KERRAN HERRAN OMAKSI TAIKKA KUN OLET JO USKOSSA JA SAAT KUIVUUDEN KESKELLÄ JUMALAN ANTAMAA VIRVOITUSTA, ELÄVÄÄ VETTÄ…SIIS KUIVUUDEN JA ERÄMAAN JÄLKEEN VESI MAISTUU UPEAN MAHTAVALLE…SILLOIN KUN HERRA MEITÄ VIRVOITTAA, ME VIRVOITUMME OIKEASTI…JAKSAMME OIKEASTI…SILLOIN ON JUMALAN SIUNAUS MYÖS HENGELLISESSÄ ELÄMÄSSÄMME MUKANA JA JUMALAN VALTAKUNNAN TYÖ MENEE AIDOSTI ETEENPÄIN…
APT9:31
Niin oli nyt seurakunnalla koko Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa rauha; ja se rakentui ja vaelsi Herran pelossa ja lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta.
JA LISÄÄNTYI PYHÄN HENGEN VIRVOITTAVASTA VAIKUTUKSESTA….JOS JUMALAN HENKI EI VIRVOITA, EI IHMINEN VOI MITÄÄN TEHDÄ….MUTTA ME SAAMME ETSIÄ ALATI HERRAN TAHTOA ELÄMÄÄMME, JA HERRA TAHTOO MEITÄ ITSEKUTAKIN VIRVOITTAA KUN OLEMME AIKA AJOIN NÄÄNNYKSISSÄ…
| Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. |
| 2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. |
| 3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa. |
| 4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa. |
KYSYKÄÄ HERRAA JA HÄNEN VOIMAANSA, ETSIKÄÄ ALATI HÄNEN KASVOJANSA…ON TÄRKEÄÄ ALATI PYRKIÄ ETSIMÄÄN HERRAN TAHTOA JA VOIMAA ELÄMÄÄMME…MUTTA JOSKUS MEILLE VOI TULLA NIIN VAIKEITA TILANTEITA, SAIRAUKSIA, KOETUKSIA, LANKEEMUKSIA, ERILLAISIA ASIOITA JOITTEN KESKELLÄ IKÄÄNKUIN PIKKUHILJAA MEIDÄN HENKEMME ALKAA NÄÄNTYÄ JA EMME EHKEN ENÄÄN JAKSA /KYKENE SAMALLA TAVOIN KUIN ENNEN RUKOILLA, LUKEA RAAMATTUA, TEHDÄ PARANNUSTA JNE…SIIS ALAMME IKÄÄNKUIN PIKKUHILJAA ETÄÄNTYMÄÄN NÄISTÄ ASIOISTA…SILLOIN ON HYVÄ MUISTAA ETTÄ HERRA ON ANTANUT SEURAKUNTANSA SIUNAUKSEN VÄLIKAPPALEEKSI…SIIS VARSINKIN TÄMMÖISISSÄ TILANTEISSA HERRA VOI ANTAA VIRVOITUKSENSA JA SIUNAUKSENSA SEURAKUNNAN KAUTTA NÄÄNTYVÄLLE USKOVALLE…
2KOR:7-13
Sentähden me olemme nyt lohdutetut. Mutta tämän lohdutuksemme ohessa on meitä vielä paljoa enemmän ilahuttanut Tiituksen ilo, sillä hänen henkensä on saanut virvoitusta teiltä kaikilta.
SANANL11:25
Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
SILLÄ HÄNEN HENKENSÄ ON SAANUT VIRVOITUSTA TEILTÄ KAIKILTA….HERRA ANTAA SIUNAUSTA JA VIRVOITUSTA SANANSA KAUTTA, RUKOUKSEN KAUTTA, MUTTA ERITOTEN SEURAKUNTANSA KAUTTA JOSSA LUETAAN RAAMATTUA, RUKOILLAAN, VEISATAAN HERRALLE KIITOSTA LAULUJEN KAUTTA JNE…HERRA VIRVOITTAA MEITÄ MYÖS TOISTEMME KAUTTA…JA ME SAAMME ITSE MYÖS VIRVOITUSTA KUN VIRVOITAMME TOISIA JUMALAN ARMOSTA…JOKA MUITA VIRVOITTAA, SE ITSE KOSTUU…IHMEELLISESTI HERRA ON TÄMÄNKIN SUUNNITELLUT…SIIS MEIDÄN TULISI ARVOSTAA SEURAKUNTAA TODELLA PALJON…SIIS SIELLÄ MISSÄ JEESUKSEN OMAT KOKOONTUVAT…SIELLÄ HERRA LUPAA OLLA MUKANA…
MATT18:20
Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.”
ETTÄ MUISTETAAN MITEN TÄRKEÄÄ ON SEURAKUNTAYHTEYS…VARSINKIN SILLOIN KUN OLEMME NÄÄNNYKSISSÄ JA UUVUKSISSA MONINAISTEN SYIDEN TÄHDEN…ETTÄ EI MENETETÄ TOIVOAMME VAAN HAKEUDUTAAN USKOVIEN JOUKKOON JOTTA SAISIMME TAAS VOIMIA ARJEN TAISTELUIHIN JA KOETUKSIIN…
PS119:24-37
| Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani. |
| 25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen. |
| 26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi. |
| 27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi. |
| 28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen. |
| 29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi. |
| 30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi. |
| 31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään. |
| 32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni. |
| 33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti. |
| 34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni. |
| 35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan. |
| 36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen. |
| 37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi. |
FIL1:20
Niin, veljeni, jospa saisin sinusta hyötyä Herrassa; virvoita sydäntäni Kristuksessa.
HERRA HALUAA ANTAA MEILLE VIRVOITUKSENSA JA VOIMANSA…PYRITÄÄN LUKEMAAN RAAMATTUA, RUKOILEMAAN, KÄYMÄÄN USKOVIEN YHTEYDESSÄ, TEKEMÄÄN PARANNUSTA…JA VAIKKA JOSKUS OLEMME NIIN NÄÄNNYKSISSÄ ETTÄ EMME SAA LUETTUA SANAA, RUKOILTUA, KÄYTYÄ USKOVIEN YHTEYDESSÄ, TEHTYÄ PARANNUSTA JNE, NIIN MUISTETAAN ETTÄ HERRA KUULEE MEIDÄN SANOMATTOMAT HUOKAUKSETKIN…
ROOM8:26-39
| Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. |
| 27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä. |
| 28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. |
| 29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; |
| 30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. |
| 31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? |
| 32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? |
| 33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. |
| 34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. |
| 35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? |
| 36 Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina”. |
| 37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. |
| 38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, |
| 39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. |
HENKI ITSE RUKOILEE MEIDÄN PUOLESTAMME SANOMATTOMILLA HUOKAUKSILLA…ME VOIMME AJATUKSISSAKIN HUOKAILLA HERRAN PUOLEEN JA PYHÄ HENKI MEISSÄ RUKOILEE OIKEALLA TAVALLA…HERRA ANTAA MEILLE AVUN OIKEAAN AIKAAN…SENTÄHDEN EI MENETETÄ TOIVOAMME AHDINKOJEN EIKÄ UUPUMUSTEN KESKELLÄ…HERRA ON AINA TILANTEEN TASALLA…EIKÄ MIKÄÄN LUOTU VOI MEITÄ EROTTAA JUMALAN RAKKAUDESTA…SIIS EI HERRA MEITÄ HYLKÄÄ HEIKKOUDESSAMMEKAAN, VAAN AUTTAA KAIKIN TAVOIN ETTÄ PÄÄSISIMME KERRAN PERILLE VOITTAJINA TAIVASTEN VALTAKUNTAAN…TÄMÄ ON HYVÄ SISÄISTÄÄ VAIKEUKSIEN KESKELLÄ…HERRA KUULEE JA AUTTAA VAIKKA VAIN HUOKAILISIMME TAIVAAN PUOLEEN…JA HERRA OIKEALLA AJALLA ANTAA MEILLE VIRVOITUKSENSA TAIVAASTA JOTTA VOISIMME TEHDÄ HÄNEN TAHTOANSA….ARMOSTA, AAMEN…
PS23
| Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. |
| 2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. |
| 3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. |
| 4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. |
| 5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. |
| 6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. |