B.V. Henry:n opetus Järvenpään Rukouspaikka 19.11.2014
(Suomennettu ääninauhalta)
Olen hyvin iloinen että saan olla kanssanne tänä iltana.
Olen iloinen siitä että Herra on antanut meille kaksi lahjaa: Hän on antanut meille Poikansa ja Sanansa. Näitä kahta ei saa koskaan irrottaa toisistaan sillä ne liittyvät toisiinsa. Kiitetään Herraa että hänen armonsa on koskettanut meitä ja olemme tulleet uusiksi luomuksiksi.
Ja kaikki se on Herran armoa alusta loppuun. Herra on tuonut meidät ulos pimeyden valtakunnasta.
Meidän tulee kertakaikkiaan välttää paluuta sinne mistä Herra on meidät tuonut pois.
Ei ole Herran tahto että uskova elää epätoivossa, masennuksessa tai siteissä. Kun me tulemme yhteen Herran nimessä ja hänen läsnäolossaan, me emme saa poistua kokouksesta väsyneenä ja murheellisena vaan virkistyneenä jatkaaksemme Herran teitä eteenpäin.
Haluan lukea johdantona psalmin 36:9. Joskus Raamatun käännökset poikkeavat toisistaan eri käännösversioiden ja erikielisten Raamattujen välillä. Mutta jos luemme Englanninkielisen tekstin: ”For with you there is a fountain of life, in your light we see light” (33/38 suom käännös ”Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.”). Mitä lähde tekee? Se tuo virkistystä. Herran läsnäolossa on aina raikkautta. Meidän kristittyjen tulisi olla ikivihreitä. Me elämme Herran läsnäolossa, ja kuten psalmi 16:11 sanoo: ”ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti. ”. Sen tähden meidän tulee tutkia itseämme että elämmekö Herran läsnäolossa ja Herran raikkaudessa, koska kyseessähän on elämän lähde kuten Psalmista edellä luimme.
Johannes 10:10 sanoo ”Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.”. (”I came that they may have life, and may have it abundantly.”). Kristittyinä me emme koskaan lopeta kasvamista emmekä oppimista. Missä on kasvua siellä on hedelmääkin. Kiitetään Herraa ettei hän ole jättänyt meitä pimeyteen. Hänen läsnäolossaan on valoa ja enemmän vastaanotettavaa. Kun me kuljemme valossa, me erotamme yhä selvemmin Herran tahdon: Miten elää ja miten korottaa Herraa. Herra ei ole jättänyt meitä pimeyteen, hän on tuonut meidät valoonsa. Hänen sanassaan me löydämme sen valon. Mitä enemmän me tutkimme Herran sanaa, sitä enemmän valaistuiksi me tulemme. Tämä on erityisen tärkeätä näinä aikoina joina elämme koska kristittyjen joukossa on niin paljon sekaannusta. Monet kristityt elävät itsepetoksessa ja tuntuvat olevan enemmän kiinnostuneita kaikenlaisista uusista ilmestyksistä. He etsivät merkkejä ja ihmeitä. Jumala on Jumala ja on totta että hän on ihmeiden Jumala. Hän tekee ihmeitä yhä tänä päivänä. Emme voi kieltää etteikö Jumala vastaisi rukouksiin ja parantaisia ja eheyttäisi ihmisiä. Mutta meidän ei tule ensimmäiseksi etsiä ihmeitä vaan Herraa. Sillä hyvin usein meitä voidaan johtaa harhaan, kuten monia kristittyjä johdetaan. Kaikkein suosituimpia kokouksia näinä päivinä ovat usein sellaiset kokoukset joissa ihmiset enemmän odottavat näkevänsä ihmeitä kuin Jumalan ilmestystä. Mutta mitä Herran sana sanoo tästä kaikesta mitä me kohtaamme ja kuulemme? Herra Jeesus itse varoittaa meitä! Luetaan Matteuksen evankeliumista 7:15 alkaen. On olemassa ihan samalla tavalla vääriä profeettoja kuin on olemassa vääriä opettajiakin. Meidän täytyy olla tarkkoja ja varovaisia.
Yksi suurimpia vaaroja näinä päivinä seurakunnissa on ns seremonian(jumalanpalveluksen) henki. Meidän tulee koetella kaikki henget ovatko ne Jumalasta. Emme voi olettaa että kaikki mikä tulee on automaattisesti Herralta. Luetaan mitä Herra Jeesus itse opettaa näistä asioista: Matt 7:15 ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. ” Nyt tulee se testi: jakeessa 16 ”Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? ” Ja tiedättehän että monet ihmiset voivat olla vaikuttuneita kaikista näistä julistajista jotka tulevat kaikenlaisine väitteineen parantajista ja ties mistä. Mutta Jeesus jatkaa jakeissa 17-20 ”Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.”. Voi siis sanoa että kun näemme hedelmän, tunnemme Juuretkin. Koska kaikki perustuu siihen mihin olemme juurtuneet. Sitten Jeesus jatkaa jakeissa 21-22 ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’” Monet ihmiset antavat tunnustusta tällaisille teoille että sellaiset automaattisesti ovat Jumalan palvelijan tekoja. Me saatamme olla vakuuttuneita niistä ilmestyksistä ja ihmeistä. Mutta Herra sanoo luvussa 23 ”Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’. ”. Nämä ihmiset eivät siis ole edes luopioita jotka joskus aiemmin olisivat tunteneet Herran mutta luisuneet pois. Herra sanoo ettei hän ole koskaan tuntenutkaan heitä! ”Menkää pois tyköäni, te harjoitatte laittomuutta”! Nämä sanat eivät ole minun mielipiteitäni tai keksimiäni, ne lukevat Raamatussa! Sen tähden on tärkeätä meille että katsomme ja etsimme sitä hedelmää. Tiedätkö on paljon kristittyjä kirjoja jotka kertovat Hengen lahjoista, ja Hengen lahjat ovat olemassa, emme voi sitä kieltää. Mutta Hengen lahjoja ei ole koskaan tarkoitettu itsemme ylistämiseen tai korottamiseen vaan sen sijaan ne on tarkoitettu Herran ylistämiseen ja korottamiseen ja toinen toisemme rakentamiseen. Sitä varten ne on tarkoitettu Jumalan sanan mukaan. Tämä on varoitus joka meidän tulisi ottaa hyvin vakavasti.
Monet hyväuskoiset (naiivit) ja harhaanjohdetut uskovat on eksyksissä väärien opettajien ja väärien profeettojen ansiosta.
Heillä on kyllä selvästikin voima: He voivat ajaa ulos riivaajia, he voivat tehdä ihmeitä. Mutta silti sellaiset teot ei ole mikään todiste tai valtakirja että he olisivat todellisia Jumalan palvelijoita. Todellisen Jumalan palvelijan todiste on hänen tuottamansa pitkän aikavälin hedelmä. Eikä kyse ole niinkään siitä mitä hän tekee vaan siitä mitä hän on suhteessaan Jumalaan ja suhteessaan meihin muihin. Kuten sanoin, pyhän hengen lahjat ovat olemassa eikä meidän tule pelätä niiden käyttämistä. Jumala on antanut ne meille, eikä välttämättä siksi että haluaisimme sellaisen. Herra jakaa lahjojaan täysin itsenäisesti ja suvereenisti jäsenilleen. Monet uskovat puhuvat Hengen lahjoista ja niistä on kirjoitettu lukemattomia kirjoja. Mutta kertokaa rakkaat veljet ja sisaret, kuinka monta kirjaa on kirjoitettu Hengen hedelmistä? Niitä on ilmiselvästi paljon vähemmän. Mutta ne hedelmät on se tärkein asia, niiden tulisi ilmetä ihan ensimmäisenä. Hedelmä kertoo juurista ja meidän juuremme tulisi olla vain yhdessä paikassa: Kristuksen rakkaudessa Hänen sanassaan. Mitä enemmän me olemme juurtuneet Herran sanaan, sitä todennäköisemmin meissä ilmenee Hengen hedelmä. Hengen lahjat sinällään ja niiden ilmentymiset voidaan väärentää. Mutta Hengen hedelmää et voi väärentää. Ja tämä on meidän todistus. Se on meidän elämän hedelmä. Se on se joka puhuttelee ihmisiä.
Joskus ihmiset on enemmän kiinnostunut palvelutehtävästä/pappeudesta kuin todistuksesta. Rakkaat veljet ja siskot, te olette yhtä tietoisia kuin minä olen näistä kuuluisista ja suosituista saarnaajista/evankelistoista/tv-evankelistoista sekä Amerikassa että jotkin Suomessakin. Mitä tulee heidän todistukseensa, sellaista ei löydy, Jumalan häpeäksi. Jotkin sellaiset ihmiset ovat olleet ja ovat johtajia suurissa seurakunnissa Suomessa. Kooltaan isot asiat tekevät joihinkin ihmisiin ison vaikutuksen, kuten esim suuret luvut. Mutta Herra ei ole kiinnostunut määrästä vaan laadusta. Totean toisinaan ihmisille että lihavuus ei ole merkki terveydestä. Mutta isot seurakunnat tekevät joihinkin ihmisiin vaikutuksen pelkästään kokonsa tähden. Näiden ihmisten mielestä seurakunnan täytyy olla iso ja siten vakuuttava. Ja näin me uskovat olemme sopeutuneet maailman keinoihin tehdä vaikutus ihmisiin. Jotkut paikallis-seurakunnat ovat jopa ottaneet diskoista apuvälineitä/keinoja jotta vetoaisivat paremmin ihmisten tunteisiin. Mutta mitä tällainen antaa uskovan sielulle jotta hän rakentuisi? Ja miten tällainen innostaa uskovaa kulkemaan Herran tietä joka on päinvastainen kuin maailman tie? Meidän täytyy tulla tietoisiksi siitä että ympärillämme on paljon väärää opetusta. Monet ihmiset elävät harhaanjohdettuina ja jopa itsepetoksessa. Ja monet näistä niin sanotuista Jumalan palvelijoista ovat kuin fariseuksia, sokeat johdattamassa sokeita. He tulevat silti Jeesuksen nimessä esittämään näitä tiettyjä tekoja/asioita jotka tekevät ihmisiin vaikutuksen. Mutta Herra itse ei ole näistä vaikuttunut. Pitkällä aikavälillä näistä ei tule hedelmää.
Raamattu kertoo Hengen hedelmistä. Kuinka monta niitä hengen Hedelmiä on? Voitteko kertoa? (yleisö arvasi 9, 7 ja 1). Hengen hedelmiä on vain yksi. Muistakaamme myös 1. Piet 3:15
Kaikki hengelliseen elämään liittyvä aina alkaa todistuksella. ”vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla, ”. Ensin tulee aina todistus, palvelutyö seuraa sitten perässä. Nykyään laitetaan palvelutyö edelle, muttei ole todistusta. Ja silloin se on ihan turhaa työtä. Sillä se mikä antaa oikeutuksen/arvon palvelutyölle on se ensiksi tuleva todistus. Se antaa palvelutyöllemme painon. Meidän pitäisi huolehtia siitä ensimmäisenä. Olen tavannut monia kristittyjä jotka kamppailevat saadakseen palvelutyön. He haluavat palvelutyön hinnalla millä hyvänsä, mutta heillä ei ole perustanaan heidän todistuksensa. Kuitenkin on selvää mitä Paavali sanoi Timoteukselle: ”älä anna aloittelijalle vastuuta, kasvakoon ensin, kantakoon hedelmää ensin, antakoon todistuksensa ensin”. Tiedättekö, sitten kun se todistus tulee, palvelutehtävä seuraa perässä itsestään. Herra on paljon kiinnostuneempi todistuksestani kuin palvelutehtävästäni.
Paavali kirjoittaa Galatalaisille Hengen hedelmästä yksikkömuodossa, (siis hän puhuu yhdestä hedelmästä ei useasta). Se yksi hedelmä muodostuu yhdeksästä ainesosasta. Se on vähän niin kuin granaattiomena, yksi hedelmä jonka sisus on täynnä pienempiä osasia. Luetaan nyt mitä ne ainesosat ovat joista Hengen hedelmä koostuu. Galatalaiskirje 5:22-23. ”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. ”. Miksi? Koska laki ei voi koskaan tuottaa sellaista hedelmää, vain Jumalan armo voi sellaisen tuottaa. Jumalan henki tuottaa sellaisen hedelmän. Se ei ole itsetehtyä tai aikaansaatua. Se on Jumalallinen tuotos. Ihmeet ja ilmentymät (manifestaatiot) voiva olla ihmisten aikaansaannosta. Nyt meillä on nämä yhdeksän ainesosaa. Ja nämä yhdeksän ainesosaa esittävät kolmea ulottuvuutta kun ryhdyt analysoimaan niitä. Ensimmäiset kolme viittaavat suhteestamme Jumalaan. Vain suhteessa Jumalaan voimme tuntea sellaista rakkautta, sellaista iloa ja sellaista rauhaa. Muistakaa mitä Herra sanoi: ”Minä annan teille ilon jota kukaan ei voi teiltä ottaa pois, minun rauhani jonka teille annan ei ole niin kuin maailma antaa.”. Se rauha liittyy suoraan meidän suhteeseemme Jumalaan. Nyt meillä on Jumalan rauha, ja se antaa meille levon ja ilon. Ja me tunnemme sen Jumalan rauhan Jumalan rakkauden kautta. Se ulottuvuus on pystysuora, sen alkulähde on taivaassa. Me olemme pelastettuja armosta, Jumalan rakkaudesta syntiseen. Sen sovituksen tähden meillä on Jumalan rauha. Hänen läsnäolossaan meillä on Herran ilo. Ja kun luemme Nehemian kirjaa 8:10 ”ilo Herrassa on teidän väkevyytenne”. Meillä ei välttämättä ole voimia itsellämme, mutta Jumala antaa voiman/vahvuuden.
Me voimme olla raihnaisia tai vanhuudenheikkoja. Silti emme kadota rauhaamme ja iloamme Herrassa sillä juuri Häneltä me me saamme vahvuuden elää näissä heikkouksissa. En se minä ole voittanut masennusta, minä en anna suistaa itseäni alas sillä Herra nostaa minut ylös näiden olosuhteiden yläpuolelle. Ja se on meidän todistuksemme. Kun te menette sairaalaan, siellä voi olla ihmisiä jotka ovat saattohoidossa. Ja mikä ero siinä onkaan kun te tapaatte siellä uskovan joka on juurtunut Herraan, ja jonkun toisen ihmisen jolla ei ole mitään juuria. Sellaisissa ihmisissä te huomaatte pelkoa, eristäytymistä masennusta. Henkilö joka käy kaikkien tällaisten vastoinkäymisten läpi, silti tietää että Herra on hänen kanssaan koska Hän on luvannut olla. Tällä ei ole mitään tekemistä tunteiden tai näkemisen kanssa vaan uskon kanssa. Siinä katsotaan uskon silmin, että ikuisuuden rajalla minä tulen tapaamaan Herrani. Siellä on ylösnousemus ja elämä. Muistatteko kun Abraham hautasi vaimonsa Saaran? Hän osti haudaksi luolan jonka nimi on Machpelah. Tiedättekö mitä se nimi tarkoittaa? Se tarkoittaa ”kahden oviaukon paikka”. Sinä menet hautaa sisään, mutta sinä et aio jäädä sinne! Siellä on kaksi aukkoa! Se on uskovan toivo! Sen takia me emme ole masentuneita. Me voimme kulkea kuoleman kokemuksen lävitse, mutta kuoleman kirous ei pidättele meitä. Herrassa meillä on ylösnousemus elämään. Meidän suhteemme Herraan perustuu Hänen rakkauteensa ja iloon Hänen läsnäolossaan. Paavali opettaa että uskovan toivo on että me olemme aina Herran kanssa. Tässä ei ole kysymyksessä tuleminen ja meneminen. Sitten on se rauha. Minä voin lähteä rauhassa koska tiedän minne olen menossa. Se pystysuora (vertikaali) suhde Herraan. En tiedä mikä on teidän kokemuksenne, mutta joskus olen hämilläni kun menen joihinkin uskovien kokouksiin. Siellä kutsutaan ihmisiä usein/toistuvasti vastaanottamaan Pyhän Hengen kaste. Minä sain Pyhän Hengen silloin kun tulin uskoon eikä Pyhä Henki ole koskaan lähtenyt minusta. Pyhä henki ei ole vierailija. Hän on pysyvästi meidän kanssamme ikuisesti. On totta että uskovan tulee elää hengen täyteydessä joka päivä ja elää voitossa. Mutta pyhä henki ei ole persoona joka tulee ja menee. Minusta se on täyttä roskaa että kutsutaan ihmisiä kastettavaksi pyhässä hengessä yhä uudestaan ja uudestaan. Tarkoitan että enhän voisi sanoa Abba Isä ellei Pyhä Henki olisi minussa. Ei ole tarkoitus etsiä uudestaan ja uudestaan jotain jonka me tosi uskovat olemme jo saaneet. Pitää vain kiittää Herraa siitä minkä olemme jo saaneet. On kyse siitä että tiedämme mitä kirjoitukset opettavat.
Sitten on ne kolme seuraavaa Hengen hedelmän ainesosaa: ”pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys”.
Mikä ulottuvuus tässä on kyseessä? Tässä puhutaan vaakatasossa olevasta ulottuvuudesta (horisontaali). Se ei liity vaan uskoviin vaan kaikkiin ihmisiin joiden kanssa olemme tekemisissä.
Meidän suhteemme muihin ihmisiin, siinä tarvitaan pitkämielisyyttä. Joidenkin ihmisten kanssa ei ole helppo tulla toimeen. Meidän täytyy osoittaa heitä kohtaan pitkämielisyyttä. Meidän tulisi osoittaa ystävällisyyttä niitä kohtaa jotka vastustavat meitä. Etenkin joissakin muslimimaissa joissa ihmiset vastustavat sinua, voi olla vaikeata ja todellinen koetus osoittaa ystävällisyyttä ihmisiä kohtaan jotka eivät ole ystävällisiä sinua kohtaan. Ja sitten hyvyys, että osoitamme hyvyyttä ihmisiä kohtaan. Jos joku on puutteessa, emme kristittyinä voi valita muuta kuin auttaa heitä. Mutta toki esimerkiksi emmehän voi auttaa kaikkia romanialaisia kerjäläisiä, muutenhan olisimme vararikossa.
Meidän täytyy seurata Hengen johdatusta, voimme auttaa joitakin heistä muttemme kaikkia koska heitä on niin paljon. Ja tietenkin meidän tulee osoittaa hyvyyttään uskon veljille ja sisarillemme.
Ja sitten on kolme viimeistä Hengen hedelmän ainesosaa: ”uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen”. Mihin nämä liittyvät? Ne liittyvät minuun itseeni. Meillä on kolme suhdetta: ylöspäin, ulospäin ja sisäänpäin. Se avaa kolme asiaa meidän todistuksestamme. Se on ensinnäkin meidän oma kokemuksemme. Se on lähtöpiste. Monilla ihmisillä on ongelmia toistensa kanssa koska heillä ei ole oikeanlaista suhdetta Jumalan kanssa. Näin voi olla myös avioliitossa ja perhesuhteissa. Jos suhteemme Jumalaan ei ole kunnossa, ihmissuhteisiin tulee jännitteitä perheessä ja seurakunnassa. Meidän täytyy aina pitää huoli siitä että elämme Jumalan rakkaudessa, Jumalan rauhassa ja Herran ilossa. Ja kun meillä on nuo, elämässämme löytyy harmonia. Tietystikään mikään ei ole koskaan täydellistä. Me olemme yhä vain syntisiä, oikeutettuja ja pyhitettyjä. Meillä on yhä heikkoutemme. Mutta kun kasvamme suhteessamme Herraan me harjoitamme pitkämielisyyttä, ystävällisyyttä ja hyvyyttä. Me osoitamme uskollisuutta. Uskollisuutta puolisoamme ja lapsiamme kohtaan. Me osoitamme sävyisyyttä ja itsehillintää.
Viime kesänä kävin Färsaarilla. Usein vanhemmat ja nuoremmat miehet luulivat että minä kiusasin/kiusoittelin heitä kun puhuin heille itsensähillitsemisestä. Itsensä hillintä ei liity vain syömiseen tai seksuaalisuuteen, vaan se liittyy myös autolla ajamiseen! Tämä oli arka aihe Färsaarelaisille nuorukaisille koska he ajavat niin lujaa. Ei vain Färsaarilla vaan myös muissa maissa ihmiset yleensä hermostuvat minulle kahdesta asiasta: Kun minä saarnaan ja kun minä ajan autoa. Sillä minä ajan aina nopeusrajoitusten mukaan. Takanani olevat usein käyttävät ahkerasti äänitorvea. Mutta minä seuraan liikennesääntöjä ja sillä on tekemistä itsensä hillinnän kanssa. On helppo lukea itsensä hillinnästä mutta on eri asia harjoittaa sitä. En usko että olisi hyvä todistus minusta jos poliisi pysäyttäisi minut ylinopeuden takia ja autossani olisi tarra jossa lukee että uskon ja tottelen Jumalaa. Siinä asiassa todistukseni on hyvin käytännöllinen. Se puhuttelee ihmisiä. Se ei ole minun saarnani poliisille vaan todistukseni, joka puhuttelee heitä. Poliisi voi jostain syystä pysäyttää minut ja kysyä kysymyksiä mutten minä siitä voi hermostua. Olen häntä kohtaan silti ystävällinen. Mutta rakas veli ja sisar, miten meillä voi olla tällainen hedelmä? Se riippuu juurista. Näytä minulle hedelmä niin tiedän millaiset juuret ovat. Tällä sinä teet suuremman vaikutuksen. Se mikä miellyttää Herraa enemmän, jopa enemmän kuin palvelutehtävämme, on meidän todistuksemme. Kuten sanoin, sitä hedelmää ei koskaan voida matkia. Sen tuottaa Herran henki.
Kuten sanoin, haluaisin nähdä enemmän kristittyjä etsimässä tuota kuin juoksemassa kaiken maailman uusien saarnaajien perässä joilla kaiken maailman ihmeellisiä väitteitä, näkyjä, manifestaatioita ja ties mitä muuta. En toki kiellä etteikö Herra voi ilmaista itseään unien kautta, sellaisia kokemuksia on mm muslimien keskuudessa. Ja tiedän ihmisiä, joilla on ollut vakavia sairauksia jotka Jumala on parantunut kun olemme rukoilleet Herraa. Tiedän myös tapauksia joissa Herra ei ole parantanut sairautta. Esimerkiksi tiedän nuoren ruotsalaisen miehen joka oli hyvin omistautunut Herralle. Hän meni nuoren iranilaisen tytön kanssa naimisiin. Muutama kuukausin häiden jälkeen tällä miehellä havaittiin kuolemaan johtava syöpä jota lääkärit eivät voineet enää parantaa. Kolme vuotta me rukoilimme että Herra parantaisi hänet ja että hän tulisi ennalleen. Mutta niin vain ei tapahtunut. Mutta tämä nuori mies nimeltään Patrick, lähti lopulta Herran luo. Hän ei kadottanut sitä iloa ja rauhaa joka hänellä oli Herrassa. Emme voineet ymmärtää miksi 26 vuotias nuori mies otettiin pois heidän keskuudestaan. Enkä voi tietää syytä siihen, minun täytyy luottaa Herraan. Herra tietää miten innokkaasti me rukoilimme Herraa, emme niin että olisimme kertoneet mitä Herran tulisi tehdä, vaan niin että Herran tahto saisi tapahtua, mikä ikinä se sitten olikaan. Jos Herralla olisi vielä jotakin tehtävää hänelle maan päällä, niin että Herra vielä antaisi hänen olla täällä maan päällä. Mutta jos oli hänen aikansa lähteä taivaan kotiin, olkoot niin. Me voimme jättää kaiken Herran käsiin, koska Herra tietää parhaiten. Eikä siinä kutsuttu paikalle näitä kuuluisia ihmeiden tekijöitä tai jotka väittivät ihmeitä tekevänsä. Sillä monet näistä ihmisistä vain saavat sinut ennemmin masentuneeksi kuin virkistyneeksi koska he antavat sinulle vääriä lupauksia. Lupauksia jotka eivät toteudu.
Rakas veli ja sisar, ole varovainen. Etsi hedelmää. Kuten sanoin, ei ole mitään väärää merkeissä ja ihmeissä jos ne todella ovat Herrasta. Mutta tärkein asia on se hedelmä. Toivottavasti me kaikki tuotamme sen hedelmän.
Nyt en jatka tämän pidemmälle tällä kertaa. Jätän tähän loppuun tilaisuuden kommentoida tai kysyä asioita. Sinulla on oikeus olla eri mieltä kanssani. Mutta tämä on se sana jonka Herra on antanut sydämelleni jaettavaksi teille tänä iltana. Älkäämme menkö uskon tiellä taaksepäin, vaan eteenpäin.
Aamen.