Ulkokultainen – tekopyhä

Rukouspaikan puhe 28.11.2020

Raamatun jakeet lainattu Raamattu kansalle käännöksestä.

Matteus 24

45 ”Kuka siis on uskollinen ja viisas palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan sille ruokaa ajallaan? 46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan löytää näin tekemästä! 47 Totisesti minä sanon teille: hänen herransa asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. 48 Mutta jos palvelija on paha, hän sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’, 49 ja hän alkaa lyödä palvelus tovereitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa. 50 Mutta päivänä, jota hän ei aavista, ja hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen herransa tulee 51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin tekopyhille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.”

Raamattu kansalle käännöksessä käytetään jakeessa 51 sanaa ”tekopyhä”, 1938 vuoden käännöksessä käytetään sanaa ”ulkokullattu”. Englanninkielisessä NKJV käännöksessä käytetään sanaa ”hypocrite ” joka tarkoittaa tekopyhää. Interlinear NT:n kreikan kielisessä tekstissä on sana ”Hupokriton”, joka tarkoittaa näyttelijää, esittäjää, tekopyhää. Sana ”ulkokullattu” on minusta hyvin kuvaava termi tuossa kohden, kun katsotaan miten Raamatussa tekopyhyyttä eri tilanteissa kuvataan. Jeesus varoitti tekopyhyyden vaarasta useita kertoja ja useissa eri yhteyksissä.

Markus 7:6

Hän vastasi heille: ”Oikein on Jesaja ennustanut teistä, te tekopyhät! Onhan kirjoitettu: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

Matteus 6:16

Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He tekevät kasvonsa surkean näköisiksi, jotta ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat jo palkkansa saaneet.

Matteus 23:25

Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolelta, mutta sisältä ne ovat täynnä riistoa ja hillittömyyttä.

Matteus 23:27

Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te olette kuin valkoisiksi kalkitut haudat. Ulkoapäin ne näyttävät kauniilta, mutta sisältä ne ovat täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.

Tekopyhä ihminen esittää ihmisten edessä hurskasta uskovaa, eli sellaista jonka hän itse uskoo olevan Jumalalle kelpaavaa ja jollaisen hän uskoo muidenkin arvottavan Jumalalle kelpaavaksi.

Kun muita ihmisiä on näkemässä, tekopyhä saattaa:

-Esittää hiljaista

-Ahkeroida Raamatussa kuvattuja Jumalalle otollisia tekoja

-Ihmisen omista käsityksistä riippuen, joko tekeytyä vaatimattomaksi tai mahtipontiseksi

-Antaa almuja siten että se huomataan ainakin niiden taholta joita tekopyhä pitää tärkeinä uskon hierarkiassaan

-jne

Tekopyhä esittää roolia sellaisesta uskovasta jollaista hän arvioi toisten arvostavan. Hän ei välttämättä esitä roolia joka juuri rimaa hipoen ns. täyttää vaatimukset vaan hän esittää roolia ns. täydellisestä uskovasta. Toki taitavaan esitykseen saattaa kuulua jonkin pienen näennäisen synnin tunnustaminen silloin tällöin, jolla ikäänkuin viimeistellään uskottava kokonaisuus. Tekopyhän roolisuoritus ei välttämättä lopu vaikka hän olisi piilossa ihmisten katseilta.

Tekopyhyys on sydämen valheellinen asenne, jopa itsepetos.

Tekopyhän esitys ei välttämättä rajoitu häneen itseensä, vaan hän saattaa vaatia toisilta samaa tai enemmänkin kuin mitä esittää itse olevansa:

Luukas 6:42

Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Veli, anna kun otan roskan pois silmästäsi’, mutta et näe hirttä omassa silmässäsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi, niin sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä!”

Ihmiset saattavat täysin vilpittömästi ns ”lyödä hengellisesti” toisiaan, unohtaen millaisia he itse ovat tai ovat olleet. Tämä ei ole välttämättä tekopyhyyttä vaan muunlaista hengellistä sokeutta ja ehkä jopa hengellistä ylpeyttä: Ei armahdeta muita vaikka itse on saatu armosta synnit anteeksi.

Matteus 23

13. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka olisivat menossa.

14. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te syötte leskien talot ja näön vuoksi rukoilette pitkään. Te saatte sitä kovemman tuomion

15. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen. Ja kun joku on sellaiseksi tullut, te teette hänestä kadotuksen lapsen, kaksin verroin pahemman kuin itse olette.

Tekopyhät loihtivat ihmisten eteen korkean riman jonka voi ylittää vain suurilla ja/tai lukuisilla teoilla. Tekopyhät saattavat (luultavasti useimmiten) esittää osaansa harkiten ja hyötyä tavoitellen ja jopa valehdella itselleen.

Jumala ei Raamatussa vaadi meiltä mitään esitystä vaan ennen kaikkea rehellistä sydämen asennetta jossa me myönnämme oman sydämemme paatumuksen ja lihamme heikkouden (Room 7:18-20) mutta samalla suuntamme katseemme pois itsestämme ja ympäröivästä maailmasta Jeesukseen. Jumala on pelastanut meidät (antanut uskon) armosta , ei sen takia että me olemme niin hurskaita (Ef 2:1-10) vaan koska Hän on hyvä ja armahtava. Jumala kasvattaa meitä uskon elämässä kohti hengellistä aikuisuutta (Fil 3:16). Raamatussa verrataan hengellistä kasvua ihmisen kasvuun sylivauvasta aikuisuuteen (1. kor 3:2). Jos olemme hengellisesti vielä pienen lapsen tasolla, ei Jumala vaadi meiltä samaa kuin jo hengellisesti aikuisuuteen kasvaneilta (2. kor 10:6).

Jumala kyllä vaatii meiltä halua nöyrtyä Hänen tahtoonsa (Jaak 4:10, 1. Tess 4:3) ja halua kasvaa hengellisesti (Room 12:2). Ihan niinkuin usein näkee murrosikäisten tahtovan olla jo aikuisia, samaa tahtomista Jumala meiltäkin odottaa mutta murrosikäinen ei ole aikuinen myöskään hengellisesti, saatika sylivauva, jonka Jumala hyvin tietää ja ymmärtää. Meidänkin tulisi tämä muistaa toisiamme kohdatessa. Kuitenkin toisin kuin lapsi, joka kasvaa aikuiseksi itsestään, meidän hengellinen kasvumme ei etene ihan ilman omaa panostamme.

Joku saattaa ajatella että ”ne toiset saattavat sortua tekopyhyyteen, en minä”. Tuollaisen johtopäätöksen voi vesittää Raamatun kertomuksella Pietarista (eli Keefaasta). Pietari oli uudestisyntynyt, Jeesuksen työn lähietäisyydeltä todistanut, apostoliksi kutsuttu ja valtuutettu ja toisten uskovien suuresti arvostama:

Galatalaisille 2

11 Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista. 12 Sillä ennenkuin Jaakobin luota oli tullut muutamia miehiä, oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa; mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja, 13 ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa tempasi mukaansa Barnabaankin.

Tuo Pietarin lankeaminen ulkokultaisuuteen on voimakas muistutus ja varoitus meille kaikille uskoville. Jos Pietari voi langeta siihen, sinä ja minäkin voimme. Meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin pitäytyä Jumalan armossa lujina, järkähtämättä pois sen perustuksesta Kristuksesta Jeesuksesta väärään oppiin, ulkokultaisten valheenpuhujien viettelyksiin. Saatika että sortuisimme itse ulkokultaisuuteen, tekopyhiksi esittäjiksi.

1 Timoteus 4

1 Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja seuraavat eksyttäviä henkiä ja riivaajien oppeja 2 tekopyhien valehtelijoiden vaikutuksesta, joiden omatunto on merkitty poltinraudalla. 3 Nämä kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, jotka Jumala on luonut sitä varten, että ne, jotka uskovat ja ovat oppineet tuntemaan totuuden, nauttisivat niitä kiittäen. 4 Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hylättävää, kun se otetaan kiittäen vastaan 5 ja pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. 6 Kun opetat tätä veljille, olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija ja tulet ravituksi uskon ja sen hyvän opin sanoista, jota olet noudattanut. 7 Karta epäpyhiä ämmien taruja. Harjoita itseäsi jumalanpelkoon, 8 sillä ruumiin harjoittamisesta on hyötyä vain vähään, mutta jumalanpelosta on hyötyä kaikkeen, koska siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. 9 Tämä sana on varma ja täysin vastaanottamisen arvoinen. 10 Siksihän me teemme työtä ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien. 11 Tätä käske ja opeta.

…

13 Pidä huolta lukemisesta , kehottamisesta ja opettamisesta, kunnes minä tulen.

Jakeessa 13 mainittu ”opettamisesta” sana on käännetty bibliassa sanalla ”opista” kuten myös NKJV käyttää sanaa ”doctrine”. Interlinear NT:ssä on sana ”didaskalia” joka kääntyy sanaksi ”ohje” ja sitä käytetään sanojen ”ohje” ja ”opettaminen” merkityksessä (Lähde: biblehub.com). Joku voi sanoa että eikö raitis oppi sisälly raittiiseen opettamiseen? Toki asia näinkin on. Minä näen näissä kahdessa kuitenkin myös periaatteellisen eron: Opettaminen ja oppi ovat kaksi eri asiaa. Raittiin hengellisen opin voi oppia tietyissä tapauksissa ja tietyiltä osin ilman ihmis opettajaakin (Joh 16:13-15) (1.Joh 2:27).

Jos tuo sana ymmärretään ”opiksi”, silloin Paavali muistuttaa Timoteusta erityisesti raittiin opin tärkeydestä, ei pelkästään sen opettamisesta vaan myös sen vaalimisesta, siihen kehottamisesta ja siinä pysymisestä (siis kehotus myös Timoteuksen itsensä pysymiseen oikeassa opissa). Näin minusta asettuu oikeaan uomaansa tuo järjestys:

Jeesus mainitsi usein puheissaan tekopyhät, ja muistutti kuulijoita että tekopyhien kohtalo on kadotus.

Asia ei ole mitätön vaan muistuttamisen arvoinen.

Armosta te olette pelastetut!

Siunausta sinulle ja perheellesi

Antti