Evankeliumin ilo

EVANKELIUMIN ILO…

APT8:1-8

Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.

2 Ja muutamat jumalaapelkääväiset miehet hautasivat Stefanuksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset.

3 Mutta Saulus raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon ja raastoi ulos miehiä ja naisia ja panetti heidät vankeuteen.

4 Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa.

5 Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

6 Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.

7 Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.

8 Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.

1PIET1:22-25

Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,

23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

24 Sillä: ”kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,

25 mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti”. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.

KUN EVANKELIUMIN ILOSANOMA SAA SIJAA IHMISTEN SYDÄMISSÄ, SYNTYY SUURI ILO…KUN IHMISEN SYNTITAAKAT OTETAAN POIS JEESUKSEN VEREN VOIMASTA, IHMINEN ILOITSEE JA RIEMUITSEE…SYNNIT ON SAATU ANTEEKSI, ILO JA JUMALAN RAUHA ON TULLUT TILALLE…MYÖSKIN TAIVAALLISISSA TÄSTÄ ILOITAAN…

LUUK15:1-10

Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä.

2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: ”Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan”.

3 Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:

4 ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?

5 Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.

6 Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut’.

7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.

8 Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?

9 Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: ’Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut’.

10 Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.”

ENKELITKIN YHTYVÄT ILOON KUN IHMINEN SAA TULLA JEESUKSEN VERELLÄ PUHDISTETUKSI! EVANKELIUMI ON ILOSANOMAA SIITÄ IHMEELLISESTÄ SOVITUKSESTA JONKA JEESUS ON GOLGATALLA SUORITTANUT…HÄN ON MAKSANUT KAIKKIEN IHMISTEN SYNTIVELAN…JA JOS IHMINEN NÖYRTYY JUMALAN PELASTUSSUUNNITELMAN ALLE, HÄN SAA KOKEA MITEN SYNTITAAKAT OTETAAN POIS JA JUMALAN RAUHA TULEE TILALLE…EVANKELIUMI ON TODELLA IHMEELLISTÄ JA ILOA TUOTTAVAA…

LUUK15:1-32

Vielä hän sanoi: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.

12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva’. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.

13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.

14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.

15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.

16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.

17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: ’Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’

20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

21 Mutta poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan’.

22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;

23 ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,

24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’ Ja he rupesivat iloa pitämään.

25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.

26 Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.

27 Tämä sanoi hänelle: ’Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin’.

28 Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: ’Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.’

31 Niin hän sanoi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.

32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'”

EVANKELIUMI ON TÄRKEIN ASIA MITÄ VOI OLLA…SANA SANOO:

1PIET1:8-9

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,

9 sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

1TIM2:1-4

Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,

2 kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.

3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

SILLÄ TE SAAVUTATTE USKON PÄÄMÄÄRÄÄN, SIELUJEN PELASTUKSEN…JOKA TAHTOO ETTÄ KAIKKI IHMISET PELASTUISIVAT JA TULISIVAT TUNTEMAAN TOTUUDEN…ELI JUMALAN TAHTO KAIKKIIN IHMISIIN NÄHDEN ON SE ETTÄ JOKAINEN TULISI USKOON HERRAAN JEESUKSEEN KRISTUKSEEN JA SAISIVAT NÄIN IANKAIKKISEN ELÄMÄN…TÄHÄN JUMALA ON ANTANUT EVANKELIUMIN, ILOSANOMAN…ETTÄ JEESUS KRISTUS ON KUOLLUT KAIKKIEN PUOLESTA JA VIELÄPÄ HERÄTETTY KUOLLEISTA…JA ETTÄ USKOMALLA HÄNEEN IHMINEN PELASTUU HELVETIN TUOMIOLTA…

ROOM8:34-39

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?

36 Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina”.

37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.

38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,

39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

APT26:15-18

Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.

17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän

18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’

JA SAISIVAT USKOMALLA MINUUN SYNNIT ANTEEKSI JA PERINTÖOSAN PYHITETTYJEN JOUKOSSA…KUN ME USKOMME HERRAAN JEESUKSEEN SYDÄMESTÄMME, ME PELASTUMME KADOTUKSEN KAUHUILTA JA PÄÄSEMME KERRAN JUMALAN VALTAKUNTAAN…TÄMÄ EVANKELIUMIN ILOSANOMA ON KAIKEN IKÄÄNKUIN KESKIÖSSÄ…KUN EI OLTU VIELÄ USKOSSA, MEIDÄN TARVI KUULLA EVANKELIUMI JA SUHTAUTUA SIIHEN MYÖNTÄVÄSTI, ANTAMALLA HERRAN JEESUKSEN PELASTAA MEIDÄT…JA KUN ME OLEMME USKOSSA JEESUKSEEN, KESKIÖSSÄ TULEE EDELLEEN OLLA EVANKELIUMI…

MARK16:15-16

Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

LUUK4:14-21

Ja Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan; ja sanoma hänestä levisi kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.

15 Ja hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.

16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

17 Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:

18 ”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,

19 saarnaamaan Herran otollista vuotta”.

20 Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.

21 Niin hän rupesi puhumaan heille: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen”.

JEESUS MAAN PÄÄLLÄ OLLESSAAN JULISTI EVANKELIUMIA…KUN HÄN ON NOUSSUT YLÖS TAIVAASEEN, ISÄN OIKEALLE PUOLELLE, HÄN ON ANTANUT EVANKELIUMIN ILOSANOMAN JULISTUSTEHTÄVÄN OMILLEEN, ELI JEESUKSEEN USKOVILLE…JA TÄMÄ ON OLTAVA KESKIÖSSÄ USKOVAN ELÄMÄSSÄ EDELLEEN VAIKKA OLLAANKIN JO USKOSSA…NYT MEIDÄN TEHTÄVÄKSI ON ANNETTU PITÄÄ EVANKELIUMIA ESILLÄ TAVALLA JA TOISELLA…JA MYÖTÄVAIKUTTAA EVANKELIUMIN ETEENPÄIN MENEMISEEN…ME TEHDÄÄN SE RUKOUKSIN,TODISTAMISIN,RAHAVAROIN JA JOPA ELÄMÄMME KAUTTA KUN PYRIMME SEN ELÄMÄÄN JUMALAN TAHDON MUKAISESTI VAIKKA EMME AINA PARHAITEN SIINÄ ONNISTUISIKAAN…

2TESS3:1

 Sitten vielä, veljet, rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niinkuin teidän keskuudessanne,

1PIET4:7-11

Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan.

8 Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä ”rakkaus peittää syntien paljouden”.

9 Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta.

10 Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina.

11 Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen.

ETTÄ MUISTETAAN ETTÄ HERRA ON ANTANUT MEILLE TODELLA TÄRKEÄN TEHTÄVÄN! PITÄÄ EVANKELIUMIA ESILLÄ TAVALLA TAI TOISELLA…EDISTÄÄ EVANKELIUMIN ETEENPÄIN MENEMISTÄ MONILLA TAVOILLA…JA HYVÄ MUISTAA ETTÄ HERRA ON SE JOKA KUITENKIN SIELUT PELASTAA…TOKI SAAMME OLLA JOLTAIN OSIN SIINÄ VÄLIKAPPALEENA MUTTA SIELUN PELASTUS ON AINA HERRAN TYÖ! HERRA ON SE JOKA ANTAA SIELUJA TULLA USKOON…

APT27:18-37

Mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, heittivät he seuraavana päivänä lastia mereen,

19 ja kolmantena päivänä he omin käsin viskasivat mereen laivan kaluston.

20 Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastumisen toivo.

21 Kun oli oltu kauan syömättä, niin Paavali nousi heidän keskellään ja sanoi: ”Miehet, teidän olisi pitänyt noudattaa minun neuvoani eikä lähteä Kreetasta; siten olisitte säästyneet tästä vaivasta ja vahingosta.

22 Mutta nyt minä kehoitan teitä olemaan rohkealla mielellä, sillä ei yksikään teistä huku, ainoastaan laiva hukkuu.

23 Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen,

24 ja sanoi: ’Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen sinun pitää menemän; ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka sinun kanssasi purjehtivat’.

25 Olkaa sentähden rohkealla mielellä, miehet; sillä minulla on se usko Jumalaan, että niin käy, kuin minulle on puhuttu.

26 Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskautua.”

27 Ja kun tuli neljästoista yö meidän ajelehtiessamme Adrianmerellä, tuntui merimiehistä keskiyön aikaan, että lähestyttiin jotakin maata.

28 Ja luodattuaan he huomasivat syvyyden olevan kaksikymmentä syltä, ja vähän matkaa kuljettuaan he taas luotasivat ja huomasivat syvyyden viideksitoista syleksi.

29 Ja kun he pelkäsivät meidän viskautuvan karille, laskivat he laivan perästä neljä ankkuria ja odottivat ikävöiden päivän tuloa.

30 Mutta merimiehet yrittivät paeta laivasta ja laskivat venheen mereen sillä tekosyyllä, että muka aikoivat keulapuolesta viedä ulos ankkureita.

31 Silloin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotilaille: ”Jos nuo eivät pysy laivassa, niin te ette voi pelastua”.

32 Silloin sotamiehet hakkasivat poikki venheen köydet ja päästivät sen menemään.

33 Vähää ennen päivän tuloa Paavali kehoitti kaikkia nauttimaan ruokaa, sanoen: ”Tänään olette jo neljättätoista päivää odottaneet ja olleet syömättä ettekä ole mitään ravintoa ottaneet.

34 Sentähden minä kehoitan teitä nauttimaan ruokaa, sillä se on tarpeen meidän pelastuaksemme; sillä ei yhdeltäkään teistä ole hiuskarvaakaan päästä katoava.”

35 Tämän sanottuaan hän otti leivän ja kiitti Jumalaa kaikkien nähden, mursi ja rupesi syömään.

36 Silloin kaikki tulivat rohkealle mielelle ja ottivat hekin ruokaa.

37 Ja meitä oli laivassa kaikkiaan kaksisataa seitsemänkymmentä kuusi henkeä.

JA KATSO, JUMALA ON LAHJOITTANUT SINULLE KAIKKI JOTKA SINUN KANSSASI PURJEHTIVAT! 276 HENKEÄ…276 SIELUA JUMALAN VALTAKUNTAAN…JUMALA ARMOSSAAN KÄYTTÄÄ IHMISTÄ EVANKELIUMIN TYÖSSÄ, MUTTA SIELUN PELASTUMINEN ON AINA SUURI JUMALAN IHME! HERRA VAIKUTTAA JA PELASTAA IHMISIÄ EVANKELIUMIN TYÖN KAUTTA…EI VÄSYTÄ TEKEMÄSTÄ EVANKELIUMIN TYÖTÄ TAVALLA JA TOISELLA…OLLAAN USKOLLISIA HERRALLE TÄSSÄ ASIASSA…JA MUISTETAAN PITÄÄ TÄMÄ EVANKELIUMIN TYÖ KESKIÖSSÄ…TÄSSÄ ON KYSE IHMISTEN IANKAIKKISESTA KOHTALOSTA…

ROOM10:8-20

Mutta mitä se sanoo? ”Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi”; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.

9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

11 Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”.

12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.

13 Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.

14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?

15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”

16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?”

17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: ”Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin”.

19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: ”Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan”.

20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: ”Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet”.

JUMALA KÄYTTÄÄ EVANKELIUMIN ETEENPÄIN VIEMISEEN IHMISIÄ…ME JEESUKSEEN USKOVAT TOIMIMME IKÄÄNKUIN HERRAN KÄSINÄ JA JALKOINA..JA JEESUS SANOO TODELLA VOIMAKKAASTI:

Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.

JOKA KADOTTAA ELÄMÄNSÄ MINUN JA EVANKELIUMIN TÄHDEN, HÄN PELASTAA SEN! NIIN TÄRKEÄÄ ON USKO JEESUKSEEN JA SIITÄ SANOMAN ETEENPÄIN VIEMINEN! TÄMÄ ON TODELLA TÄRKEÄ ASIA…OLLAAN HERRALLE USKOLLISIA JA KUULIAISIA TÄLLÄ EVANKELIOIMISENKIN SARALLA…

JA MUISTETAAN PALJON ESIRUKOUKSIN TOISIA USKOVIA…TAISTELU ON KOVAA JA JOKAINEN USKOVA TARVITSEE ESIRUKOUSTA…JA RUKOILLAAN ETTÄ EVANKELIUMI VOISI MENNÄ KAIKKIEN USKOVIEN KAUTTA ETEENPÄIN HERRAN TAHTOMALLA TAVALLA…MUISTETAAN AINA ETTÄ VAIVANNÄKÖ HERRASSA EI OLE IKINÄ TURHAA…EI IKINÄ…

JES52:7

 Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: ”Sinun Jumalasi on kuningas!”

DAN12:3

Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.

EF6:10-20

Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.

11 Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.

12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.

13 Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.

14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,

15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

16 Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,

17 ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

18 Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;

19 ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,

20 jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.