Katkera mieli 

2MOOS15:22-25 

Sitten Mooses antoi israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislameren luota, ja he menivät Suurin erämaahan. Ja he vaelsivat kolme päivää erämaassa löytämättä vettä. 
23 Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara. 
24 Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: ”Mitä me juomme?” 
25 Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä. 

KUN ME TULEMME JEESUKSEEN USKOVIKSI, HERRA RUPEAA KULJETTAMAAN JA JOHDATTAMAAN JA KOETTELEMAAN MEITÄ…HERRA ANTAA MEILLE MYÖS KATKERIA JA KARVAITA KOKEMUKSIA JA KOETTELEE MYÖS TÄLLÄ TAVALLA MEITÄ… 

HEBR3:6-16 

mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen. 
7 Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, 
8 Älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, 
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta; 
10 sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: ’Aina he eksyvät sydämessään’; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni; 
11 ja niin minä vihassani vannoin: ’He eivät pääse minun lepooni’.” 
12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, 
13 vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ”tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; 
14 sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti. 
15 Kun sanotaan: ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa”, 
16 ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä? 

KUN SANOTAAN, TÄNÄ PÄIVÄNÄ JOS TE KUULETTE HÄNEN ÄÄNENSÄ, ÄLKÄÄ PAADUTTAKO SYDÄMIÄNNE, NIINKUIN TEITTE KATKEROITUKSESSA…KUN HERRA ANTAA MEILLE ERILLAISIA KOETUKSEN KOHTIA, ON TODELLA TÄRKEÄÄ ETTÄ ME EI KATKEROIDUTA HERRALLE EIKÄ IHMISILLE VAIKKA SAAMME KOHDATA KARVAITA HETKIÄ ELÄMÄSSÄMME…ETTÄ ON TÄRKEÄÄ KOETUKSEN HETKELLÄ KESTÄÄ JA OLLA KATKEROITUMATTA HERRALLE JA IHMISILLE… 

PS73:22-26 

Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti. 
13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa: 
14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta. 
15 Jos olisin sanonut: ”Noin minäkin puhun”, katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan. 
16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata, 
17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva. 
18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset. 
19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava. 
20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät. 
21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti, 
22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta. 
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. 
24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. 
25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. 
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. 

KUN MINUN SYDÄMENI KATKEROITUI JA MINUN MUNASKUIHINI PISTI, SILLOIN MINÄ OLIN JÄRJETÖN ENKÄ MITÄÄN ÄLYNNYT! KUN ME OLLAAN TAISTELUN HELTEESSÄ JA SAAMME KOKEA KARVAITA KOKEMUKSIA IHMISTEN TAHOLTA, MEILLÄ ON SUURI VAARA KATKEROITUA! JOS ME KATKEROIDUTAAN, ME OLEMME JÄRJETTÖMIÄ! SIIS EI MEILLÄ KUITENKAAN OLE OIKEATA SYYTÄ KATKEROITUA…ME PÄÄSTÄÄN KERRAN JEESUKSEN LUOKSE IANKAIKKISEEN ILOON! ME OLLAAN SAATU SYNTIMME ANTEEKSI JA SAAMME OMISTAA JUMALAN RAUHAN JO TÄÄLLÄ MAAN PÄÄLLÄ! ILMAN JEESUSTA ELÄVÄT IHMISET NE LIRISSÄ OVAT JOS EIVÄT IKINÄ TÄMÄN ELÄMÄN AIKANA TULE JEESUKSEN OMIKSI…SIIS MEILLÄ EI OLE IKÄÄNKUIN OIKEASTI AITOA SYYTÄ KATKEROITUA…HERRA SALLII MEILLE KOVIAKIN KOETUKSEN KOHTIA KUN TÄÄLLÄ MAAN PÄÄLLÄ JEESUSTA SEURAAMME…MUTTA ON TODELLA TÄRKEÄÄ OLLA KATKEROITUMATTA! MEIDÄN ON TÄRKEÄÄ KULKEA JUMALAN TAHDOSSA JOS MIELIMME OLLA KATKEROITUMATTA…JOS KULJEMME IKÄÄNKUIN OMAN TAHDON TIETÄ  ESIMERKIKSI HENGELLISESSÄ ELÄMÄSSÄMME, MEILLÄ ON VAARA KATKEROITUA…SIIS IHMISET VOIVAT TEHDÄ IKÄÄNKUIN ULKOAPAIN NÄYTTÄEN HERRAN TYÖTÄ, ILMAN HERRAN KUTSUMUSTA JA VALTUUTUSTA… 

MATT7:21-23 

Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. 
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ 
23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’. 

ELI SIINÄ ON SUURI VAARA KATKEROITUA JOS TEEMME HERRAN TYÖTÄ ILMAN JUMALAN JOHDATUSTA JA OHJAUSTA…SIINÄ EI OLE JUMALAN SIUNAUSTA MUKANA… 

2KOR10:12-18 

Sillä me emme rohkene lukeutua emmekä verrata itseämme eräisiin, jotka itseänsä suosittelevat; mutta he ovat ymmärtämättömiä, kun mittaavat itsensä omalla itsellään ja vertailevat itseään omaan itseensä. 
13 Me taas emme rupea kerskaamaan yli määrän, vaan ainoastaan sen määrätyn vaikutusalan mukaan, minkä Jumala on asettanut meille määräksi, ulottuaksemme teihinkin asti. 
14 Sillä me emme kurota itseämme liiaksi, ikäänkuin emme teihin ulottuisikaan, sillä olemmehan ehtineet Kristuksen evankeliumin julistamisessa teihinkin asti. 
15 Emme kerskaa yli määrän, emme muiden vaivannäöistä, mutta meillä on se toivo, että teidän uskonne lisääntyessä me oman vaikutusalamme mukaan kasvamme teidän keskuudessanne niin suuriksi, 
16 että saamme viedä evankeliumin myöskin tuolla puolen teitä oleviin maihin-tahtomatta kerskata siitä, mikä jo on valmista toisten vaikutusalalla. 
17 Mutta joka kerskaa, hänen kerskauksenaan olkoon Herra. 
18 Sillä ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee. 

MEIDÄN TULEE MENNÄ SINNE MINNE HERRA HALUAA MEIDÄN MENEVÄN…EI SINNE MINNE ITSE TAI MUUT HALUAISIVAT MEIDÄN MENEVÄN…OMAN TAHDON TIELLÄ ON SUURI VAARA KATKEROITUA JUMALALLE JA IHMISILLE KUN KAIKKI EI MENEKKÄÄN NIINKUIN OLISI KUVITELLUT…JA SITTEN MYÖS TODELLA TÄRKEÄ LÄÄKE JOKA ESTÄÄ KATKEROITUMISEN ON ANTEEKSIANTAMUS… 

LUUK6:36-37 

Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. 
37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. 
 

 
EF4:30-32 

Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka. 
31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä. 
32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut. 

ON TODELLA TÄRKEÄÄ ANTAA ANTEEKSI MEITÄ VASTAAN RIKKONEILLE…SE ESTÄÄ MEITÄ KATKEROITUMASTA KYSEISELLE IHMISELLE…HERRA ANTAA MEILLE VOIMAA ANTAA ANTEEKSI MEITÄ VASTAAN RIKKONEILLE… 

1KOR13:4-7 

Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, 
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; 
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. 

AINOASTAAN JUMALAN RAKKAUS ON SELLAISTA JOKA EI MUISTELE KÄRSIMÄÄNSÄ PAHAA…SIIS AINOASTAAN SILLOIN KUN OLEMME USKOSSA JEESUKSEEN, MEILLÄ ON AIDOSTI RESURSSIT ANTAA ANTEEKSI JA UNOHTAA…SE EI TARKOITA ETTEIKÖ ME IKINÄ MUISTETTAISI MITEN JOKU ON MEITÄ VÄÄRIN KOHDELLUT, VAAN SILLOIN SE ASIA EI MEITÄ ENÄÄN KIUSAA EIKÄ KATKEROITA…MEILLÄ EI OLE KANNE MIELTÄ MEITÄ VASTAAN RIKKONEILLE…JA SITTEN RUKOUS ON MYÖS TODELLA TÄRKEÄ LÄÄKE KATKEROITUMISTA VASTAAN… 

1PIET5:6-11 

Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, 
7 ja ”heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen”. 
8 Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. 
9 Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. 
10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. 
11 Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen. 

ME SAAMME HEITTÄÄ KAIKKI MURHEEMME HERRALLE…HÄN PITÄÄ MEISTÄ HUOLEN…MEIDÄN EI TARVII KATKEROITUA VASTOINKÄYMISISTÄ KUN SAAMME HERRALLE MURHEEMME HEITTÄÄ… 

LUUK6:27-28 

Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, 
28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat. 

KUN RUKOILEMME NIIDEN IHMISTEN PUOLESTA, JOTKA MEITÄ KALTOIN KOHTELEVAT, SE MYÖSKIN OSALTAAN ESTÄÄ MEITÄ KATKEROITUMISELTA…JA SITTEN YKSI TODELLA TÄRKEÄ ASIA JOKA ESTÄÄ MEITÄ KATKEROITUMASTA ON PARANNUKSEN TEKO! MITÄ? JOUTUUKO USKOVAKIN TEKEMÄÄN PARANNUSTA? USKOVAINEN EI JOUDU TEKEMÄÄN PARANNUSTA VAAN SAA TEHDÄ PARANNUSTA JUMALAN ARMOSTA! SIIS MEILLÄ ON AVOIN LÄHDE SYNTIÄ VASTAAN! MEILLÄ ON SUURI ETUOIKEUS TEHDÄ PARANNUSTA JOKA MYÖSKIN ESTÄÄ MEITÄ KATKEROITUMASTA JUMALALLE JA IHMISILLE… 

SANANL28:13-14 

Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. 
14 Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa. 

SANANL24:16 

Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen. 

SYNTI RUPEAA VÄÄRISTÄMÄÄN MEIDÄN AJATUSMAAILMAN JOLLOIN RUPEAMME KATKEROITUMAAN …SENTÄHDEN ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ ALATI PARANNUSTA…ELI MEILLE ON ANNETTU LÄÄKKEET KATKEROITUMISTA VASTAAN…KATKEROITUMINEN ON VOIKO SANOA INHIMMILLISTÄ, MUTTA JEESUKSEN AVULLA VOIMME SÄILYTTÄÄ SYDÄMEMME VAPAANA KATKERUUDESTA JA NÄIN SAAMME OLLA HERRAN KÄYTÖSSÄ…VAALITAAN SYDÄMEN PUHTAUTTA TÄLTÄKIN OSIN… 

APT8:9-24 

Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri; 
10 ja häntä kuuntelivat kaikki, pienet ja suuret, ja sanoivat: ”Tämä mies on se Jumalan voima, jota kutsutaan ’suureksi'”. 
11 Ja he kuuntelivat häntä sentähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt. 
12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. 
13 Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi. 
14 Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen. 
15 Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he saisivat Pyhän Hengen; 
16 sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen. 
17 Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen. 
18 Mutta kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa 
19 ja sanoi: ”Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen”. 
20 Mutta Pietari sanoi hänelle: ”Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. 
21 Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä. 
22 Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa-jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan. 
23 Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä.” 
24 Niin Simon vastasi ja sanoi: ”Rukoilkaa te minun edestäni Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä te olette sanoneet”. 
 

 
HEBR12:14-15 

Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; 
15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ”ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä”, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, 

KATKERUUS USKOVAN SYDÄMESSÄ AIHEUTTAA HÄIRIÖTÄ, JA SE VAIKUTTAA HUONOLLA TAVALLA MUIHINKIN IHMISIIN…SENTÄHDEN MUISTETAAN VAALIA SYDÄMEN PUHTAUTTA JOTTA KATKERA MIELI EI SAISI MEITÄ VALTAANSA…JA NIINKUIN SIINÄ IHAN ENSIMMÄISESSÄ RAAMATUN KOHDASSA HERRA OSOITTI MOOSEKSELLE PUUN JOKA HEITETTIIN VETEEN, JA KATKERA VESI MUUTTUI MAKEAKSI… 

2MOOS15:25 

Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä. 

NIIN SAMALLA TAVALLA HERRA OSOITTAA MEILLE RISTINPUUN JOSSA JEESUS ON RISTIINNAULITTUNA…JA KUN OTAMME VASTAAN TÄMÄN PUUN JOTA HERRA MEILLE OSOITTAA, SE ON JEESUKSEN TÄYTETYN TYÖN MEIDÄN PUOLESTAMME, MEIDÄN ELÄMÄN KATKERA VESI MUUTTUU MAKEAKSI VEDEKSI, ELÄVÄKSI VEDEKSI…ELI JUMALA TÄMÄN JEESUKSEN UHRIN KAUTTA MUUTTAA MEIDÄN ELÄMÄN KATKERAT KOKEMUKSET SIUNAUKSEKSI KUN SAAMME JEESUKSEN OMIKSI TULLA JA HÄNESSÄ SEN JÄLKEEN PYSYÄ…JA USKONELÄMÄN AIKANAKIN TULLEET KATKERAT KOKEMUKSET KOITUVAT MEILLE LOPULTA SIUNAUKSEKSI…KAIKKI YHDESSÄ VAIKUTTAA NIIDEN PARHAAKSI JOTKA JUMALAA RAKASTAVAT…INHIMMILLISESTI KATSOTTUNA IKÄVÄTKIN ASIAT…EI MENETETÄ TOIVOAMME VAIKEITTENKAAN KOKEMUSTEN KOHDATESSA MEITÄ…JEESUS MEITÄ KAIKESSA AUTTAA, ARMOSTA, AAMEN… 

JES38:9-20 

Hiskian, Juudan kuninkaan, kirjoittama laulu, kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa: 
10 ”Minä sanoin: Kesken rauhallisten päivieni minun on mentävä tuonelan porteista; jäljellä olevat vuoteni on minulta riistetty pois. 
11 Minä sanoin: En saa minä enää nähdä Herraa, Herraa elävien maassa, en enää ihmisiä katsella manalan asukasten joukossa. 
12 Minun majani puretaan ja viedään minulta pois niinkuin paimenen teltta; olen kutonut loppuun elämäni, niinkuin kankuri kankaansa, minut leikataan irti loimentutkaimista. Ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun. 
13 Minä viihdyttelin itseäni aamuun asti-niinkuin leijona hän murskaa kaikki minun luuni; ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun. 
14 Niinkuin pääskynen, niinkuin kurki minä kuikutan, minä kujerran kuin kyyhkynen; hiueten katsovat minun silmäni korkeuteen: Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua. 
15 Mitä nyt sanonkaan? Hän lupasi minulle ja täytti myös: minä vaellan hiljaisesti kaikki elämäni vuodet sieluni murheen tähden. 
16 Herra, tämänkaltaiset ovat elämäksi, ja niissä on koko minun henkeni elämä. Sinä teet minut terveeksi; anna minun elää. 
17 Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa. 
18 Sillä ei tuonela sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä; eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa. 
19 Elävät, elävät sinua kiittävät, niinkuin minä tänä päivänä; isä ilmoittaa lapsillensa sinun totuutesi. 
20 Herra on minun auttajani. Minun kanteleeni soittoja soittakaamme kaikkina elinpäivinämme Herran temppelissä.”