Lepo Herrassa…

LEPO HERRASSA…

HEBR4:1-11

Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2. Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3. Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: ”Ja niin minä vihassani vannoin: ’He eivät pääse minun lepooni'”, vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
4. Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: ”Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa”;
5. ja tässä taas: ”He eivät pääse minun lepooni”.
6. Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7. niin hän taas määrää päivän, ”tämän päivän”, sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne”.
8. Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
9. Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
11. Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.

2TESS1:3-8

Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,
4. niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä
5. ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin,
6. koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat,
7. ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa
8. tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.

SILLÄ ME PÄÄSEMME LEPOON, ME JOTKA TULIMME USKOON…SILLÄ JOKA ON PÄÄSSYT HÄNEN LEPOONSA, ON SAANUT LEVON TEOISTAAN…AHKEROIKAAMME SIIS PÄÄSTÄ SIIHEN LEPOON…JA ANTAA TEILLE, JOITA AHDISTETAAN, LEVON YHDESSÄ MEIDÄN KANSSAMME, KUN HERRA JEESUS ILMESTYY TAIVAASTA VOIMANSA ENKELIEN KANSSA…KUN ME TULEMME JEESUKSEEN KRISTUKSEEN USKOVIKSI, ME PÄÄSEMME KERRAN LEPOON KUN PÄÄSEMME TAIVASTEN VALTAKUNTAAN…JA KUN ME TULEMME JEESUKSEEN USKOVIKSI, HERRA RUPEAA VIEMÄÄN MEITÄ LEPOON HERRASSA JO TÄSSÄ AJASSA…ELI ME SAAMME JO TÄÄLLÄ MAAN PÄÄLLÄ VAELTAESSAMME JA JEESUSTA SEURATESSAMME OLLA HERRAN ANTAMASSA LEVOSSA…AJATUKSIA TÄSTÄ…

MATT11:28-30

Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”

OTTAKAA MINUN IKEENI PÄÄLLENNE JA OPPIKAA MINUSTA, SILLÄ MINÄ OLEN HILJAINEN JA NÖYRÄ SYDÄMELTÄ, NIIN TE LÖYDÄTTE LEVON SIELULLENNE…OPPIKAA MINUSTA, JEESUS SANOI…NIIN TE LÖYDÄTTE LEVON SIELULLENNE…HERRA HALUAA VIEDÄ MEIDÄT LEPOONSA JO TÄSSÄ AJASSA…SIIS ETTÄ ME SAADAAN LEVÄTÄ KRISTUKSESSA…LEPO HERRASSA ON TODELLA TÄRKEÄÄ JEESUKSEEN USKOVALLE…SILLÄ JOKA ON PÄÄSSYT HÄNEN LEPOONSA, ON SAANUT LEVON TEOISTANSA…ME SAADAAN KERRAN LEPO TEOISTAMME KUN PÄÄSEMME JUMALAN VALTAKUNTAAN…MUTTA JO TÄSSÄ AJASSA HERRA HALUAA ANTAA MEILLE LEVON TEOISTAMME…MITÄ SE TAHTOO SANOA?

EF2:8-10

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja –
9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.

LÄHTÖKOHTANA ON PELASTUS…ME SAADAAN PELASTUS LAHJAKSI HERRALTA…ME EI VOIDA ANSAITA PELASTUSTA MILLÄÄN OMALLA TEOLLA….PELASTUS ON TÄYSIN JUMALAN LAHJA JOKA ME SAADAAN USKOSSA VASTAANOTTAA…

JOH6:28-29

Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?”
29. Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”.

MITÄ MEIDÄN PITÄÄ TEKEMÄN ETTÄ ME JUMALAN TEKOJA TEKISIMME? MEIDÄN TULEE ENSIN TULLA JEESUKSEEN USKOVIKSI, JONKA JÄLKEEN ME SAADAAN JUMALAN ARMOSTA VAELTAA HERRAN EDELTÄVALMISTETUISSA TEOISSA…SIIS  MILLÄÄN TÖILLÄ JA TOIMILLA ME EI VOIDA ANSAITA PELASTUSTA! TÄMÄ ON EHDOTTOMAN TÄRKEÄ SISÄISTÄÄ JOTTA ME PÄÄSISIMME LEPOON HERRASSA…MEIDÄN TULEE YMMÄRTÄÄ JA SISÄISTÄÄ ETTÄ ME EI VOIDA OMILLA ANSIOILLA TAIKKA VAELLUKSEN TEOILLA PELASTUA…

LUUK18:9-14

Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
10. ”Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
11. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
12. Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.’
13. Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen’.
14. Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.”

MEILLÄ ON TODELLA TÄRKEÄÄ OLLA PUBLIKAANIN MIELENLAATU…JUMALA, OLE MINULLE SYNTISELLE ARMOLLINEN! MUTTA FARISEUS LUETTELI OMIA ”HYVIÄ” TEKOJAAN JA VERTAILI OMAA VAELLUKSEN HYVYYTTÄ HUONOMMIN VAELTAVIIN…MUTTA KAIKKI IHMISEN OMA YRITYS PELASTUA JA ANSAITA ARMO JUMALAN SILMISSÄ ON TÄYTTÄ ROSKAA…SE EI KELPAA MIHINKÄÄN MUUHUN KUIN POIS HEITETTÄVÄKSI…JOS IHMISELLÄ ON SAMANLAINEN MIELENLAATU KUIN FARISEUKSELLA, IHMINEN LUULEE PELASTUVANSA OMIEN HYVIEN TEKOJEN JA VAELLUKSEN ANSIOSTA…JA TÄLLÄINEN IHMINEN JOPA SAATTAA SUUTTUA  JA ”KIRISTELLÄ HAMPAITAAN” NIILLE USKOVILLE JOTKA EI VAELLA HÄNEN MIELESTÄÄN TARPEEKSI HYVIN…SIIS FARISEUSTEN MIELENLAATU ON SELLAINEN JOSSA MITATAAN IKÄÄN KUIN JUMALALLE KELPAAMISTA OMAN MITTAPUUN JA ”HYVÄN” VAELLUKSEN MUKAAN EIKÄ HERRAN MITTAPUUN MUKAAN…MUTTA SANA SANOO:

JAAK2:8-13

Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”, niin te hyvin teette;
9. mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.
10. Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.
11. Sillä hän, joka on sanonut: ”Älä tee huorin”, on myös sanonut: ”Älä tapa”; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.
12. Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
13. Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.

ON TÄRKEÄÄ ETTÄ ME SAADAAN VAELTAA LEVOSTA KÄSIN…ON TÄRKEÄÄ ETTÄ ME SAADAAN LEVÄTÄ HERRASSA…ETTÄ ME OLLAAN PÄÄSTY JUMALAN ARMOON SISÄLLE…ME OLLAAN ARMOSTA PELASTETTUJA, ILMAN LAIN TEKOJA…MUTTA KUN ME PÄÄSTÄÄN ARMOON JA LEPOON SISÄLLE, SE RUPEAA MEISSÄ VAIKUTTAMAAN TAHTOMISTA JA TEKEMISTÄ…SE ON OIKEA TIE…ENSIN USKO JA SITTEN RUPEAA TEKOJAKIN TULEMAAN JUMALAN ARMOSTA…

1KOR13:1-5

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,

ILMAN JUMALAN RAKKAUTTA, ILMAN UUDESTISYNTYMISTÄ, ILMAN LAPSEUDEN HENKEÄ, ILMAN JEESUSTA, ILMAN LAHJAVANHURSKAUTTA KAIKKI TEKEMINEN ON TURHAA, JOS IHMINEN EI IKINÄ PÄÄSE KRISTUKSEN LEPOON…JOS IHMINEN EI IKINÄ PÄÄSE LAHJAVANHURSKAUTEEN…JOS IHMINEN EI IKINÄ PÄÄSE PUBLIKAANIN MIELENLAATUUN JOSSA IHMISESTÄ TULEE SYNTINEN IHMINEN…JUMALAN RAKKAUS EI MUISTELE KÄRSIMÄÄNSÄ PAHAA…JA TUNTUU ETTÄ JUMALAN RAKKAUDEN TEOISSA KUN VAELLAMME, ME EI MUISTETA MYÖSKÄÄN VÄÄRÄLLÄ TAVALLA SITÄ HYVÄÄ MITÄ OLLAAN SAATU JUMALAN ARMOSTA TEHDÄ…SIIS FARISEUS LUETTELI HYVIÄ TÖITÄNSÄ HERRALLE MUTTA PUBLIKAANI EI TOHTINUT EDES KATSETTAAN KOHOTTAA HERRAN PUOLEEN! KUN ME SAADAAN VAELTAA HERRAN LEVOSSA, ME EI EDES VÄÄRÄLLÄ TAVALLA MUISTELLA HYVIÄ TÖITÄ JOITA OLLAAN SAATU JUMALAN ARMOSTA TEHDÄ…

MATT6:1-6

”Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
2. Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
3. Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,
4. että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
5. Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
6. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.

MATT25:34-40

Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.’
37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’
40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle’.

MILLOIN ME NÄIMME SINUT NÄLKÄISENÄ JA RUOKIMME SINUA, TAI JANOISENA JA ANNOIMME SINULLE JUODA? NÄMÄ USKOVAT EIVÄT EDES HOKSANNEET ETTÄ OLIVAT TEHNEET HERRALLE OTOLLISTA PALVELUSTA…ÄLKÖÖN VASEN KÄTESI TIETÄKÖ MITÄ OIKEA KÄTESI TEKEE…KUN ME SAADAAN VAELTAA LEVOSTA KÄSIN, ME OLLAAN SAATU LEPO TEOISTAMME…ME EI VÄÄRÄLLÄ TAVALLA YRITETÄ IKÄÄN KUIN ANSAITA HERRAN MIELISUOSIOTA HERRAN EDESSÄ TEKEMÄLLÄ TÖITÄ VAAN ME SAADAAN LEVÄTÄ KRISTUKSEN HAAVOISSA…ME SAADAAN LEVÄTÄ KRISTUKSESSA JA USKOA HÄNEN SOVITUS TYÖ OMALLE KOHDALLEMME…HYVÄ MERKKI ON SE KUN ME EI AINA EDES HOKSATA ETTÄ TEHDÄÄNKÖ JOTAIN IKÄÄN KUIN HERRALLE…ME EI PIDETÄ KIRJAA JA MUISTELLA VÄÄRÄLLÄ TAVALLA ETTÄ NYTTEN TEIN SITÄ JA SITÄ JNE VAAN ME JOPA UNOHDETAAN ETTÄ ONKO SITÄ TOLLASTA TULLUT TEHTYÄ…KUN ME VAELLETAAN LEVOSTA KÄSIN, ME VAELLETTAAN ARMOSTA KÄSIN…ME ILOITAAN JA RIEMUITAAN KUN HERRA ON ARMOSSAAN PELASTANUT MEIDÄT TURMION KUOPASTA JA LOKAISESTA SYNNIN LIEJUSTA…ME OLTAIS JOKAINEN ANSAITTU IANKAIKKINEN RANGAISTUS HELVETISSÄ MUTTA JUMALAN IHMEELLINEN ARMO TULI VÄLIIN! HALLELUJA! IHMEELLINEN PELASTUS! EI MITÄÄN OMIA ANSIOITA OO HERRALLE TUODA…VAIN SYNTIÄ JA EPÄONNISTUMISIA…

LUUK15:10-32

Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.”
11. Vielä hän sanoi: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12. Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva’. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13. Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.
14. Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
15. Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16. Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17. Niin hän meni itseensä ja sanoi: ’Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18. Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’
20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
21. Mutta poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan’.
22. Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;
23. ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,
24. sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’ Ja he rupesivat iloa pitämään.
25. Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.
26. Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
27. Tämä sanoi hänelle: ’Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin’.
28. Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.
29. Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: ’Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
30. Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.’
31. Niin hän sanoi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
32. Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'”

VANHEMPI VELI IKÄÄN KUIN NÄRKÄSTYI JA TUOHTUI KUN NUOREMPI VELI PÄÄSI LAHJAVANHURSKAUTEEN…TUNTUU ETTÄ VANHEMPI VELI OLI TEKOJEN TIELLÄ…JOS IHMINEN EI OO PÄÄSSYT LEPOON HERRASSA, HÄN SAATTAA IKÄÄN KUIN TÖIN JA TOIMIN YRITTÄÄ ANSAITA JUMALAN MIELISUOSIOTA…JEESUS MONESTI SANOI AIKANSA FARISEUKSILLE KOVAN TUNTUISTA TEKSTIÄ…ESIM TE KYYKÄÄRMEITTEN SIKIÖT YMS…MUTTA SYNTISILLE IHMISILLE HÄN OLI ARMOLLINEN: OLE TURVALLISELLA MIELELLÄ, SINUN SYNTISI OVAT ANNETTU ANTEEKSI JNE…SIIS TUNTUU ETTÄ JEESUS RAKKAUDESSA YRITTI MURTAA FARISEUSTEN KOVAN LAKIHENKISEN KUOREN JA NIILLE TAAS JOTKA JO TUNSIVAT SYNTINSÄ JA TOIVOTTOMUUTENSA, HÄN ANTOI ARMON EVANKELIUMIN SANAT…HERRA HALUAA MEIDÄT JOKAISEN VIEDÄ LEPOON HERRASSA…ETTÄ SAATAIS LEPO TEOISTAMME…ETTÄ EI YRITETTÄISI ANSAITA PELASTUSTA LAIN TÖILLÄ VAAN SAATAISIIN LEVÄTÄ KRISTUKSEN VERIHAAVOISSA…JA SILTI ME TEHDÄÄN TEKOJA JUMALAN ARMOSTA! MUTTA ME EI ”MERKITÄ” NIITÄ MUISTIKIRJAAN JA PIDETÄ NIISTÄ LUKUA SAATIKKA SITTEN ETTÄ RETOSTELTAISIIN NIILLÄ MUILLE JNE VAAN NE HYVÄT TEOT JOTKA HERRA ON VALMISTANUT, TULEE IKÄÄN KUIN SIINÄ USKON VAELLUKSEN OHESSA…ME OLLAAN JO PELASTUKSESSA KUN OLEMME KRISTUKSESSA JA NE TEOT KUMPUAA SILLOIN ARMOSTA JA LEVOSTA KÄSIN…HERRA SAA NIISTÄ KUNNIAN EIKÄ IHMINEN…NE ON HERRAN TEKOJA…

1KOR3:10-15

Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.
11. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
12. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13. niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
14. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
15. mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

2TESS1:11-12

Sitä varten me aina rukoilemmekin teidän puolestanne, että meidän Jumalamme katsoisi teidät kutsumisensa arvoisiksi ja voimallisesti saattaisi täydelliseksi kaiken teidän halunne hyvään ja teidän uskonne teot,
12. että meidän Herramme Jeesuksen nimi teissä kirkastuisi ja te hänessä, meidän Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armon mukaan.

KOL3:1-24

Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
2. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.
3. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;
4. kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
5. Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
6. sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
7. ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.
8. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
9. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa
10. ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.
11. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
12. Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
13. kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
14. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
15. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
16. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.
17. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.
18. Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niinkuin sopii Herrassa.
19. Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko heitä kohtaan katkerat.
20. Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa, sillä se on otollista Herrassa.
21. Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi.
22. Palvelijat, olkaa maallisille isännillenne kaikessa kuuliaiset, ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan sydämen yksinkertaisuudessa peljäten Herraa.
23. Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille,
24. tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta.

LEVÄTÄÄN KRISTUKSESSA JEESUKSESSA…KIITETÄÄN JA YLISTETÄÄN HERRAA IHMEELLISESTÄ PELASTUKSESTA…VAELLETAAN LEVOSTA KÄSIN NIISSÄ TEOISSA JOTKA HERRA MEILLE SUA JA USKOO…ME SAADAAN OLLA YLEN ONNELLISIA KUN OLEMME SAANEET IHMEELLISEN LAHJAVANHURSKAUDEN JA ON SUURI ETUOIKEUS KUN SAAMME VAELTAA TÄLLÄ IHMEELLISELLÄ JEESUS TIELLÄ…AAMEN…

JES32:15-17

Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi,
16. ja puutarha on metsän veroinen. Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus.
17. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti.