Tee parannus jotta saisit elää (huom täydensin 14.10. tätä puhetta tarkentaen kohtaa liittyen sydämen uskoon)
Kun Jeesuksen opetuslapset nukahtivat odottaessaan Jeesuksen palaavan rukoilemasta, hän sanoi heille: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” (Matt 26:41)
Vanhassa testamentissa on monta valaisevaa kertomusta ihmislihan heikkoudesta ja siitä miten Jumala tähän suhtautuu. Eräs esimerkki löytyy Daavidin ja Batseban syntisestä suhteesta.
2. Samuel 11 luvussa kerrotaan miten Daavid näkee alastoman, ulkonäöltään erityisen ihanan mutta naimisissa olevan Batseban peseytymässä. Vaikka Davidille kerrotaan että Batseba on naimisissa, hän silti käskee noutaa tämän luokseen ja lopulta makaa tämän kanssa. Batseba tulee tästä raskaaksi. David yrittää peitellä tekoaan muttei onnistu ja lopulta tapattaa Batseban miehen ja ottaa Batseban vaimokseen.
David, Jumalan valitsema ja kuninkaaksi voitelema mies siis menee makaamaan naimisissa olevan naisen kanssa, tapattaa tämän miehen ja menee tämän kanssa naimisiin. No mitä mieltä Jumala on tästä kaikesta? Profeetta Naatan puhuu seuraavassa Daavidille Jumalan suulla:
2. Samuel 12:
9. Miksi sinä olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian sinä olet surmannut miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa sinä olet ottanut vaimoksesi.
10. Sentähden ei miekka ole milloinkaan väistyvä sinun suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurian vaimon.
11. Näin sanoo Herra: Katso, minä nostatan sinulle onnettomuuden sinun omasta perheestäsi, ja silmiesi edessä minä otan sinun vaimosi ja annan heidät toiselle, ja hän on makaava sinun vaimojesi kanssa tämän auringon nähden.
12. Sillä sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän koko Israelin ja auringon nähden.'”
13. Niin Daavid sanoi Naatanille: ”Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan”. Naatan sanoi Daavidille: ”Niin on myös Herra antanut sinun syntisi anteeksi; sinä et kuole.
14. Mutta koska sinä tällä teolla olet saattanut Herran viholliset pilkkaamaan häntä, niin se poika, joka sinulle on syntynyt, on kuoleva.”
15. Sitten Naatan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Uurian vaimo oli Daavidille synnyttänyt, niin että se sairastui vaikeasti.
Lopulta Daavidin ja Batseban lapsi kuolee.
Jumala aloittaa torumisen muistuttamalla että Daavid on teoillaan rikkonut Herran sanaa vastaan. Synnistä seuraa rangaistus ja niin Davidillekin tulee erittäin vakavien rikkeidensä ansiosta erittäin raskaat seuraukset. David ei ollut kuka tahansa ja hän varmasti ymmärsi tekevänsä väärin! Hebrealaiskirjeessä muistutetaan että jos tahallamme teemme syntiä, tultuamme ymmärtämään totuuden, ei ole enää uhria syntiemme sovitukseksi vaan jäljellä on kauhea kuoleman odotus (Hebr 10:26-27). Onneksi Jumalalla on kuitenkin suhteellisuuden tajua ja Hän sanassaan lupaa että hengellisesti kypsymättömiä kohdellaan erilailla kuin hengellisesti aikuisia (2. Kor 10:5-6) mutta toisaalta siltä jolle on enemmän annettu ymmärrystä myös vaaditaan enemmän (Luuk 12:47-48). Tämänkin takia olisi tärkeää että seurakuntayhteydessä uskovalle opetetaan uskon perusteet johdonmukaisesti eli myös asiat jotka rikkovat Herran sanaa vastaan.
Jesaja 5
18. Voi niitä, jotka vetävät perässänsä rangaistusta turhuuden köysillä, synnin palkkaa kuin vaunujen valjailla;
19. niitä, jotka sanovat: ”Joutukoon pian hänen tekonsa, että me sen näemme; täyttyköön ja tapahtukoon Israelin Pyhän aivoitus, että me sen tiedämme!”
20. Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!
21. Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta mielestänsä!
22. Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa,
23. jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä, joka oikeassa on!
24. Sentähden, niinkuin tulen kieli syö oljet ja kuloheinä raukeaa liekkiin, niin heidän juurensa mätänee, ja heidän kukkansa hajoaa tomuna ilmaan, sillä he ovat ylenkatsoneet Herran Sebaotin lain ja pitäneet pilkkanansa Israelin Pyhän sanaa.
Joh 12
47. Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
48. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
Syntiä ei ole vain se jos tekee pahoja asioita vastoin Jumalan sanan ohjeita. Syntiä on myös jättää tekemättä Jumalan ohjeistamia hyviä asioita (rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi, anna omastasi tarvitsevalle, käy katsomassa sairaita…)
Jaak. 4:17
Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
2. Samuel 12 luvussa kerrotaan miten Jumala antaa Daavidille synnit anteeksi tämän kaduttua tekojaan (vaikkakin kaikki Jumalan luettelemat rangaistukset tulevat toteutumaan) ja Daavidin ja Batseban toinen poika saa elää ja siunaapa Jumala tätä lasta aivan erityisesti nimittäin hän on Salomo, Israelin tuleva kuningas.
2. Samuel 12:24. Daavid lohdutti vaimoansa Batsebaa ja meni hänen luoksensa ja makasi hänen kanssansa. Ja tämä synnytti pojan, ja hän antoi tälle nimen Salomo, ja Herra rakasti häntä.
Daavidin suvun vaiheista lukiessa huomaa miten seksuaalisten halujen seuraaminen, silloin kun se on syntiä, aiheuttaa tälle Israelin kuningashuoneelle paljon surua ja niin myös Jumalan rangaistuksia. Esim Daavidin poika makaa sisarpuolensa kanssa ja tämän takia tapetaan. Salomohan oli myös niin halujensa vietävänä että otti satoja vaimoja, eikä siitä seurannut mitään hyvää.
Jumala on läpi Raamatun kertomusten kehottanut ihmisiä parannukseen syntielämästä. Vanhan testamentin profeetat, Johannes kastaja, Jeesus ja apostolit kehottivat syntisiä kääntymään pois pahoilta teiltään ja palaamaan Jumalan tykö. Jeesus korostaa kertomuksissaan sitä miten Jumala etsii eksyneitä lampaita ja haluaa palauttaa ne takaisin lammastarhaansa. Jeesushan nimeomaan sanoi tulleensa juuri syntisia etsimään!
1. Tim 1
15. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
Hesekiel 18
19. Ja vielä te kysytte: ’Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?’ Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava.
20. Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa. Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa.
21. Ja jos jumalaton kääntyy pois kaikesta synnistänsä, mitä hän on tehnyt, ja noudattaa kaikkia minun käskyjäni ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää; ei hänen ole kuoltava.
22. Ei yhtäkään hänen synneistänsä, jotka hän on tehnyt, muisteta; vanhurskautensa tähden, jota hän on noudattanut, hän saa elää.
23. Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?
24. Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä, tekee kaikkien niiden kauhistusten kaltaisia, joita jumalaton tekee – saisiko hän tehdä niin ja elää? Ei yhtäkään hänen vanhurskasta tekoansa, jonka hän on tehnyt, muisteta. Uskottomuutensa tähden, johon hän on langennut, ja syntinsä tähden, jota on tehnyt, niiden tähden hänen on kuoltava.
25. Ja vielä te sanotte: ’Herran tie ei ole oikea’. Kuulkaa siis, te Israelin heimo! Minunko tieni ei olisi oikea? Eikö niin: teidän omat tienne eivät ole oikeat!
26. Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä, sentähden hänen on kuoltava; vääryytensä tähden, jota on tehnyt, hänen on kuoltava.
27. Ja jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan, jota on harjoittanut, ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän säilyttää sielunsa elossa.
28. Koska hän näki ja kääntyi pois kaikista synneistänsä, joita oli tehnyt, hän totisesti saa elää; ei hänen ole kuoltava.
…
32. Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää.”
Markus 1
14. Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
15. ja sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.
Jumala myös Jeesusksen Kristuksen suulla saarnasi ihmisille parannusta (Jeesushan sanoi että hän ei puhu itsestään mitään vaan kaiken mitä hän puhuu hän saa ylhäältä Joh 12:49-50). Mitä parannusta hän tarkoitti? Eikö juuri samaa parannusta josta Jumala kansalleen Hesekielin, Johannes kastajan ja profeettojen kautta puhui? Eikö juuri samaa parannusta josta Jumala Hebrealaiskirjeessä puhuu?
Kuten nämä muutamat kokoamani sananpaikat aivan selvästi osoittavat, Jumala aina kutsuu langennutta ihmistä kääntymään ja palaamaan takaisin Hänen yhteyteensä. Ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto olla tulematta. Jos ihminen valitsee ettei tule Jumalan tykö, hän ei sanan mukaan pelastu. Ei vaikka olisi kastettu, vaikka jotkut taitavat niinkin opettaa. Hebrealaiskirje opettaa (sitä samaa mitä vanhassa testamentissakin opetetaan) että jos ihminen tultuaan totuuden tuntoon tahallaan tekee syntiä, ei Jeesuksen sovitustyö enää riitä pesemään ihmisestä näitä syntejä pois. Tuossa käsittääkseni ei puhuta ihmisluonnon heikkoudesta johtuvasta hetkellisestä lankeamisesta, vaan ihmisen tahdon valinnasta elää jatkuvassa synnissä. Missä menee raja? sen yksin Jumala tietää. Älä sinä kuitenkaan ryhdy ottamaan selvää missä raja menee, vaan pysy reilusti pelastuksen sisäpuolella ja tee parannus synneistäsi! Sanoohan Sana että on kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin (Hebr 10:31).
Olen kuullut sellaisia uskon selityksiä että jos ihmisellä on taipumusta esim tietynlaiseen seksuaaliseen haluun, se halukin on Jumalan luomaa ja siksi sen harjoittaminen ei ole syntiä. Kun luet Raamatusta miten Daavid lihassaan luonnostaan olevan halun johdattamana yhtyi Batsebaan, ja luet miten Jumala tähän suhtautui, et voi mitenkään perustella tällaista väitettä että lihan halujen toteuttaminen ei olisi syntiä silloin kun Jumala sanassaan sen synniksi ilmoittaa (1. Tim 5:6). Ovathan jotkut luonnostaan ahneuteen taipuvaisempia kuin toiset, ja silti Jumala sanoo että ahneus on epäjumalan palvelusta! Mitään lihan haluja ei saa seurata jos ne ovat vastoin Jumalan sanaa. Ei vaikka ihminen olisi syntymästää saakka tietyllä tavalla halunnut jos sellainen toiminta on vastoin Jumalan ohjeistusta. Vastoin Jumalan ohjeistusta toimiminen on syntiä. Niin sanoo Jumalan sana! Synnistä Jumala kehottaa tekemään parannuksen. Minun ainakin käy sääliksi ihmisiä joilla on erityisen vahvat lihan halut, olivat ne sitten millaiset tahansa. Ei ole helppoa taistella sellaista vastaan. Uskon että sellaisen taistelun voi voittaa ainoastaan Jumalan avulla.
Joh 8
31. Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi”.
33. He vastasivat hänelle: ”Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: ’Te tulette vapaiksi’?”
34. Jeesus vastasi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.
36. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.
Ap 17
29. Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.
30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
31. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista.”
Jos Jumala sanassaan lupaisi meille pelastuksen silloinkin kun uskoon tultuamme ja uskossa täyteen miehuuteen kasvettuamme päättäisimme olla piittaamatta Raamatun kehoituksista tehdä parannus synneistä, en keksi mitään perustetta miksi meidän pitäisi tehdä parannusta ylipäänsä? Jos kerran parannuksen teosta ei olisi meille sanottavaa hyötyä vaan pelastuisimme joka tapauksessa, teimme parannusta tai emme!? Jumala on johdonmukainen jumala ja tuollainen ajatus että ei tarvitse tehdä parannusta on epäjohdonmukaista sen ilmoituksen kanssa mitä Jumala on vuosituhansien aikana useasti ja toistuvasti ihmisille ilmoittanut. (ja toki parannuksen käsky koskee sekä uskoon juuri tulleita kuten pidemmällekin ehtineitä mutta Jumala ei vaadi vastakääntyneeltä niin paljoa kuin pidempään uskossa olleelta).
Eikö Heprealaiskirjeessäkin Jumala nimenomaan varoita ihmisiä jotka haluavat tahallaan jatkaa synnin tekemistä (vaikka tietävät että Jumala ao asian synniksi sanassaan ilmoittaa)?
Hepr 10
21. ja koska meillä on ”suuri pappi, Jumalan huoneen haltija”,
22. niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
23. pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
24. ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
25. älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
26. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
30. Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: ”Minun on kosto, minä olen maksava”; ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa”.
31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.
…
36. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
Mutta jos pelastus olisi meille Jeesuksen Jumaluuteen uskoville varma, vaikka eläisimme uskoon tultuamme harkitussa tahallisessa syntielämässä, on vaikea keksiä mitään mihin tarvitsemme kestäväisyyttä. Siis jos kerran meidän ei ihan oikeasti tarvitsekaan tehdä Jumalan tahtoa ja parannusta vaan voimme vapaasti tehdä oman tahtomme ja halujemme mukaan?
Jeesus sanoo:
Joh 3
36. Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.”
Onko sellainen ihminen kuuliainen joka ei tee parannusta synneistä, vaikka Jeesus käski tehdä parannuksen synneistä?
Joh 5
13. Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.
14. Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: ”Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi”.
15. Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt.
Jeesus sanoo että synnin tekemisestä voi seurata jotain pahempaa kuin sairaus. Mikä on pahempaa kuin sairaus? Se ei ainakaan voi olla luonnollinen kuolema, sillä luonnollinen kuolemahan koittaa sekä hyville että pahoille, Adamin ja Eevan syntiinlankeemuksen seurauksena.
Joh 5
28. Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä
29. ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
Joh 8.
3. Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
4. ja sanoivat Jeesukselle: ”Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.
5. Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?”
6. Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.
7. Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä”.
8. Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.
9. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
10. Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: ”Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?”
11. Hän vastasi: ”Herra, ei kukaan”. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee”.
12. Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus”.
Jeesus ei tuominnut naista mutta kehotti tätä tekemään parannuksen eikä enää jatkamaan synnin tekemistä. Jeesus ei siis sanonut: ”Jatka vaan synnin tekemistä sillä uskomalla minuun sinä pelastut”.
Jeesus myös sanoo että se joka seuraa Jeesusta, ei pimeydessä vaella. Lienee asiallista kunkin kohdallaan pohtia seuraammeko me Jeesusta vai omia himojamme?
Johannes 8
43. Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.
44. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
45. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?
47. Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.”
48. Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?”
49. Jeesus vastasi: ”Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.
50. Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee.
51. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa.”
Jeesus opettaa toisaalla että lähimmäisen rakastaminen (ei tunteilla vaan teossa ja totuudessa) on toinen kaikkein tärkeimmistä käskyistä. Se ensimmäinen käskyhän on että meidän tulee rakastaa Jumalaa kaikesta sydämestämme ja kaikesta olemuksestamme.
Lähimmäisen rakkauteen liittyy myös asennoitumisemme lähimmäiseemme: Emme saa Sanan mukaan edes hiljaa sydämmessämme väheksyä lähimmäistämme (1. Joh 3:15, Matt 5:22). Kuitenkin Herra sanoo tuossa jakeessa 8:44 että vastaväittäjänsä ovat perkeleestä! Eipä kuulosta kovin arvostavalta puheelta lähimmäisestään? Ja heti jakeessa 46 Jeesus sanoo ettei kukaan näistä vastaväittäjistä voi osoittaa häntä syypääksi syntiin. Siis hän syyttää lähimmäisensä olevan perkeleestä mutta ei katso sitä synniksi.
Synnin tekijää voidaan siis rehellisesti sanoa synnin tekijäksi jos seuraamme Jeesuksen esimerkkiä, silloin kun se on totta!
Samoin syntiä voidaan ilman muuta sanoa synniksi.
Mutta kuten Jeesus ei tuominnut kuolemaan syntistä naistakaan (Joh 8:11) emme mekään saa lähteä ketään Helvettiin tuomituksi julistamaan, eikä elämämme tarkoitus muutenkaan voi olla vikojen etsiminen toisista uskovista (Matt 7:1-5). Sellainen tuomiovalta ei kuulu ihmiselle. Sen sijaan meidän tulee kehottaa rakkaudella toinen toistamme tekemään parannus niinkauan kuin meissä henki pihisee ja Herran tulemus on vielä toteutumatta.
Paavali kertoi kuningas Agrippalle saarnanneensa kolmea erillistä asiaa, jotka tietysti liittyvät toisiinsa mutta eivät ole yksi ja sama asia: 1) Pitää tehdä parannus 2) pitää kääntyä Jumalan puoleen ja 3) Pitää tehdä parannuksen soveliaita tekoja.
Apt 26:
15. Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
16. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
17. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’
19. Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,
20. vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.
Johannes kastaja saarnasi samoista asioista, ja sanoi vielä että jos joku ei tee parannuksen soveliaita hedelmiä (joka tarkoittaa samaa kuin parannuksen soveliaat teot) hänet heitetään tuleen = HÄN EI PELASTU!
Matt 3
7. Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: ”Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
8. Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
9. älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: ’Onhan meillä isänä Aabraham’; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.
10. Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
Jaak 2
12. Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
13. Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15. Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16. ja joku teistä sanoo heille: ”Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne”, mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18. Joku ehkä sanoo: ”Sinulla on usko, ja minulla on teot”; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
Yhtäältä Raamatusta voi muutaman jakeen yhdistämällä saada aikaan tarinan jonka mukaan pelastukseen riittää että uskoo että Jeesus on Jumalan poika, eikä muuta tarvita (siis jos ihminen vain tiedollisella tasolla uskoo näin). Tällaisen tarinan mukaan voit puuhata mitä vaan, kunhan uskot Jeesuksen Jumaluuteen (eli sellainen usko ei siis ole sitä sydämen uskoa mistä Raamattu puhuu). Raamatun loputkin jakeet tällaiseen tarinaan yhdistämällä kuitenkin piirtyy todellinen Jumalan tahto jonka mukaan meidän kaikkien tulee tehdä parannus jos mielimme pelastua. Eli sydämen usko on sellaista uskoa joka haluaa taipua Herran tahtoon ja luopua omastaan.
Jeesuksen opetuslapsen elämässä suuri merkitys on omista haluistamme luopumisella, silloin kun ne ovat ristiriidassa Jeesuksen opetuksen ja hänen tahtonsa kanssa.
Luuk 9
23. Ja hän sanoi kaikille: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
24. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.
25. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?
26. Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.
Luuk 14
33. Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
Yhteenvetona
-Lihamme on heikko joten meidän täytyy valvoa itseämme ja varjella itsemme olosuhteilta joissa tiedämme lankeamisen houkutuksen olevan suurempi.
-Lihamme on heikko joten meidän tulee rukoilla että Herra varjelisi meidät kiusaukselta (kuten Jeesus opetti ”isä meidän” -rukouksessa).
-Jos mielimme pelastua, se vaatii Jumalan tahtoon alistumista eli kuuliaisuutta Raamatun sanalle.
-Tarvitsemme kestäväisyyttä tehdäksemme Jumalan tahdon ja saadaksemme pelastuksen, se ei ole siis aivan helppoa (vaikka sen ymmärtäminen on Sanan mukaan hyvin helppoa).
-Jumalan tahto on ettemme tee tahallamme syntiä vaan taistelemme sitä vastaan.
-Jos joku katsoo ylen Jeesuksen eikä ota vastaan hänen sanojaan, Sana tuomitsee tämän ihmisen.
-Jos tahallamme jatkamme synnin tekemistä (tultuamme totuuden tuntoon) ei Jeesuksen uhri enää riitä vaan jäljellä on hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus joka kuluttaa vastustajat.
-Uskomalla Jeesukseen ja Jeesusta, pelastumme. (eli esim uskomalla Jeesusta me haluamme käydä kasteella)
Minä uskon että Jeesuksen paluu alkaa olla jo ihan kulman takana. Raamatun ennustamat ajan merkit eivät käsittääkseni kaikki ole vielä täyttyneet mutta uskon että olemme hyvin lähellä sitä hetkeä kun ne täyttyvät ja Jeesus palaa takaisin tuomitsemaan ja hallitsemaan. Sinä ja minä emme kuitenkaan tiedä kauanko meillä henk koht on tunteja jäljellä elämästämme eli aikaa tehdä parannus synneistämme. Meidän henkemme saatetaan vaatia jo ensiyönä tai viikon päästä. Emme siis tiedä onko meillä aikaa jäljellä vai ei. Siksi on tärkeätä että sinä ja minä tartumme tähän tilaisuuteen aivan heti mikä meille on vielä suotu. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä parannusta silloin kun meissä henki pihisee (patsi ehkä poikkeustapauksessa pyhän hengen pilkkaan liittyen).
Tehdään siis yhdessä parannus synneistämme, ilman sitä emme pelastu! Raamatun opetuksen mukaan tärkeätä on myös tehdä niitä parannuksen soveliaita hedelmiä sillä usko ilman tekoja on kuollut ja hyvien tekojen tekemättä jättäminen kun on syntiä sekin silloin kun tekijä on kasvanut hengellisesti niin että ymmärtää tilanteen (Jaak 4:17)!
Siunausta sinulle ja perheellesi
Antti
Ps.
Keräsin tähän alle vielä muutaman sanan paikan joihin saatetaan vedota ja jotka on hyvä ottaa esille nekin. Ja onhan sanassa vielä monta muutakin sanan paikkaa joilla Jeesus meitä opettaa tekemään synnistä parannusta, mm ”jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki” Matteuksen evankeliumin 5. luvussa (joka ei tietysti tarkoita itsensä silpomista vaan on kuvainnollista puhetta).
2. Kor. 5:10
Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
Ilm. 22:12 Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.
2 tim 2
19. Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: ”Herra tuntee omansa”, ja: ”Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee”.
1. Piet 4
17. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?
18. Ja ”jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen?”
19. Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on.
Room 10:
9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11. Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”.
1 Joh 2
1. Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
2. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
3. Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä.
4. Joka sanoo: ”Minä tunnen hänet”, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.
5. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
6. Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.